|
"Unohdus löytyi"
Alussa mietin tilapäisyyttä, olosuhdetta tai rakennelmaa, josta tuleekin pysyvä. Sekä tunnetta, kun on ajatuksissaan; hajamielisyydestä laskee kantamuksensa maahan ja unohtaa sen siihen.
Olen tehnyt arkisista materiaaleista kasoja. Taitan, pinoan, rakennan seinämää. Tiilikasat ovat pysähtyneitä ja silti matkalla johonkin.
Työskentelyn hitaus on mahdollistanut, luonut tilaa muistamiselle, jolloin mennyt on yhteydessä tähän hetkeen ja sitä kautta tulevaan. Työskentely on muistamista, materiaali on muistamista.
Viime vuonna työskentelin Ranskassa, Hötel Chevillonissa Grez-sur-Loingissa. Siellä työskentelyyn tuli enemmänkin ajatuksia liikkeestä ja liikahduksista. Päivittäiset retket lähimetsiin, pyöräilyt joen vartta pitkin: riemukasta uteliaisuutta raskaan pyörän rullatessa kuoppaisella, kapealla polulla ja mitä kaikkea nurkan takana löytääkään.
Niran Baibulat
Kiitän Suomen Kulttuurirahastoa ja Taiteen Keskustoimikuntaa.
|
|
