|
“Yksityinen kokoelma”
piirustuksia paperille, kankaalle ja videolle
Näyttelyni Kluuvin galleriassa on kokoelma piirustuksia eri välineillä. Kaikkia näitä piirustuksia voisi kuvailla sarjaksi kehollisia muodonmuutoksia.
Idea näyttelylle lähti halusta tuoda esille pieniä Lehtiöpiirustuksia, joita olen vuosien ajan tehnyt muun työni ohella. Näyttelyssä rinnastan nämä pääosin ihmishahmoja kuvaavat piirustukset abstrakteihin teoksiini, jotka ovat olleet minulle tyypillisiä viime vuosina. Ero abstraktin ja esittävän välillä on teoksissani tosin tietoisesti asetettu kyseenalaiseksi. Ajattelen abstrakteista teoksistani, että ne nimenomaan esittävät jotakin. Ne ovat kuvia tunnistamattomasta ja oudosta. Maalausteni voi nähdä jopa esittävän abstrakteja teoksia, kuten veistoksia.
Lähtökohdiltaan kaikki näyttelyn teokset ovat samantyyppisiä, ruumiin kuvaan ja ruumiillisuuteen keskittyviä. Aihe on jotakin katsetta pakenevaa - piirtäjälle siis hyvä ihmettelyn aihe. Kuitenkin motiivina on ollut saattaa kukin kuvio (esittävä tai ei) välttämättömään loppuunsa. Välttämättömyys on yksi modernin taiteen suuria huudahduksia, mutta minulle se on ehkä ennemminkin kommunikaatioon liittyvä pakkomielle ja mahdollisuus jatkuvaan variaatioon ja tietoiseen harhailuun. Välttämättömiä, valmiita ja lopullisia kuvioita voi syntyä siten myös monta. Kuten teoksessa “Sokean muistelmat”, jossa sama piirustuksellinen lähtökohta on maalaten saatettu kolmeen erilaiseen muodonmuutokseensa.
Lehtiöpiirustusteni ihmishahmojen asennoissa ja poseerauksissa voi nähdä keskinäistä tunnistettavaa tarinallista jatkumoa ja toistuvia aiheita. Mutta millaista tarinaa voi sitten lukea abstraktista kuvasta? Yksi johtolanka abstraktin kuvan ymmärtämiselle on tuoda teosta tutuksi sen tekoprosessin avulla. Videoteoksissani tällainen johdatus teoksen luo on ilmeistä: niissä piirustus valmistuu, tehdään esitykseksi ja lopulta piirretylle muodolle annetaan nimi. Maalaukset näyttelyssäni ajattelenkin oikeastaan pysähtyneinä esityksinä. Näyttelyyn olen koonnut nämä pysähdykset yhdeksi sarjaksi, “Yksityiseksi kokoelmaksi” – joukoksi teoksia ja hahmoja, jotka edelleen odottavat katselijan niihin liittämää lopullista tunnistamista ja nimeämistä.
Stig Baumgartner
|
|
