|
Näyttelykokonaisuuteni Valtakunnan aika on jaettu kahteen osioon. Mekaaniseen installaatioon ja elävään installointiin. Samaan kokonaisuuteen kuuluu myös piirustussarja Rakentajien aika.
Ensinmäinen osio, Rakentamisen aika, on mekaaninen installaatio jossa majakan kaltainen korkea rakenne ohjaa pyörivällä valollaan matriisipöytää, joka vedenkierron avulla rakentuu ja kohoaa ziggurati-pyramidiksi - laskeutuen hetken päästä takaisin pöydäksi. Teos toteuttaa toiminnallaan ihmisen sivilisaation tietoon ja uskomuksiin perustuvaa nousua ja rakentumista muurahaisen näkökulmasta. Ajanjaksot kulkevat pimeästä valistukseen, monumentit nousevat, taivaanmekaniikasta opitaan ja yhteinen tieto kasvaa ja kertautuu. Maailmankuva siis laajenee, mutta muurahaiselle historian kulku ei merkitse juuri mitään, rakentamisen tarpeen se toki saattaa ymmärtää.
Toinen osio on elävä installaatio Siirtokunnat / Sopeutumisen mekaniikkaa. Kaksi erillistä kekomuurahaisyhteiskuntaa (Formica rufa -laji) on sijoitettu pesälaatikoihin eri puolille huonetta, pesälaatikot on yhdistetty putkilla keskusterraarioon, jossa on virtaavan veden keskellä keinotekoinen saari. Yhteiskunnat kulkevat kohti keskuterraariota ja saarta, jolla on elämän perusedellytykset: vettä, ruokaa ja suojaa. Yhteiskuntien täytyy löytää tapa rakentaa suhde toiseen osapuoleen, oli tämä suhtautuminen sitten sulautumista yhdeksi yhteiskunnaksi, omilla alueillaan elämistä hakien vain ravintoa saarelta tai sotaisaa rajakahinaa toista vastaan. Saarella löydetään vastaus siihen onko toinen osapuoli näissä oloissa ystävä, muukalainen vai vihollinen. Saarella myös rakennetaan.
Rakentaminen vaikuttaisi olevan yksi ihmiskunnan olennaisimpia toimintoja. Periaatteet ovat säilyneet samoina läpi historian. Suojadutaan säätä ja kaikkea vihamielistä vastaan. Mekaanisesti painolla ja vastapainolla voidaan nostaa mitä vain. Rakentaminen on paikan ja tilan haltuun ottamista - omistamista ja vallan käyttöä. Voimalla sohaistu muurahaispesä korjautuu vuorokaudessa. Pommitettu ihmisten kaupunki vuosikymmenissä. Sotien jälkeiseen toipumiseen ja jälleenrakentamiseen viitataan usein rakentamisen aikana, usein myöhemmin seuraa korjaamisen ja purkamisen aika - uudelleen suunnittelun aika. Muurahaiset rakentavat kekojaan sumealla logiikalla. Osa muurahaisista toimii yhteiskunnan etujen vastaisesti ja rahtaa ja rakentaa paikkoihin, joka ei ole muun yhteiskunnan kannalta ollenkaan toimivaa. Enemmistö muurahaisista kuitenkin toimii ns. järkevästi ja kasaa toimivan kekorakennuksen. Voimmeko ottaa tarpeeksi perspektiiviä ihmiskuntaan ja nähdä yhtäläisyyksiä toisella aikakäsityksellä kulkevaan lajiin, jolla on samaan aikaan sekä valtava historia, että ei historiaa ollenkaan. Miljoonia vuosia maapalloa asuttaneiden muurahaisten voisi ainakin kuvitella tietävän, ettei rakentaminen ja kamppailu elintilasta lopu koskaan.
Ei kuitenkaan pidä inhimillistää muurahaista liikaa - se on hyönteinen.
Kuvanveistäjänä olen kiinnostunut purkamaan osiin ilmiöitä ja tapahtumia, löytämään syitä ja seurauksia, sekä toimintamalleja, jotka toistuvat ja joista voisi ehkä oppia jotain. Kuvanveistoksellisessa mielessä olen kiinnostunut mekaniikasta ja rakenteista, asioiden hahmotettavasta toiminnasta, sekä dramaattisesti rakennetuista tapahtumasarjoista. Haasteellisinta on kuitenkin saada aikaan jokin ilmiö, joka jatkaa toimintaansa ennalta-arvaamattomana ja omia teitään.
Kiitokset: Taiteen keskustoimikunta, Oskar Öflunds Stifelse, Suomen taideyhdistys ja Helsingin yliopisto / Heikki Helanterä.
|
|
