Marjatta Ojan teoksia voitaisiin luonnehtia sanoilla, "Teoksia jotka eivät hyökkää päälle, mutta joista huomaa että ne ovat viritettyjä ja niissä on jännitettä.", "Arkipäiväisiä, mutta mystisiä.", "Ne ovat voimallisia, mutta niissä ei ole uhoa.", "Ne ovat portteja joista pääsee matkalle".
Hän kutsuu itse niitä tilanneveistoksiksi. Ensimmäinen oma näyttely Helsingissä, oli esillä 1991 Galleria Pieni Agorassa, jossa nähtiin videoprojisointeja yhdistettynä erilaisiin rakennelmiin. Tällä hetkellä projisointi, valon kulku, tilassa on edelleen keskeisiä tutkimuskohteita hänen työskentelyssään.
|
|