|
Ystäväni,* *Tehotalous on päivän sana ja jokainen kusipää maailmannapa. Jos sinulla ei ole aikaa miettiä pieniä valintojasi, kuinka sinulla silloin olisi aikaa miettiä niitä suuriakaan?*
Jyrki Riekin maalaukset ovat tehokkaita kuin hardcore punkrock. Ne eivät pyri miellyttämään ketään eivätkä keskustelemaan epäkohdista sivistyneesti. Ne ovat tunteenpurkaus, oksennus, potku nivusiin. -Kauko Röyhkä-
-Ajatuksia ennen näyttelyä: Jyrki Riekki
Pyrkimys tietoisempaan elämään on jalo teko. Tietoisuus tämän hetken todellisuuden monimuotoisista riistomuodoista ja tiedon sirpaleisuus voi kuitenkin johtaa yksilön sisäiseen maanpakoon. Ihmisen ja taiteilijan on tultava toisiaan vastaan ja yhdistettävä voimansa. Pelkkä terapian hakeminen omaan maailmantuskaansa ja taiteilijan teot ainoastaan terapiamuotona eivät voi riittää pääoman hallitessa totaalisen amerikkalaistuneessa Suomessa. Osallistuminen ja ennen kaikkea omien arkipäivän valintojen tutkiminen on tärkeää. Kuka yrittää myydä sinulle jotakin ja miksi, mitä se sisältää ja mitä aiheuttaa. Jos jokainen kansalainen tietäisi mitä heille myydään ja miten heidän mielensä on saatu avoimeksi erilaisille tuotteille, olisi hallitus ongelmissa. Moni suomalainen rivitallaaja kuvittelee, että makkara leivän päällä on perustarve. Suomi on ainoa maa, jossa verenpainetta hoidetaan lääkkeillä kysymättä, mistä verenpaine johtuu. Kova kuluttaja ja kova työntekijä samassa paketissa kun vaan lääkitys on kohdallaan, eläköön Suomi ja leijonat! Aivokuollut kansallissankari ajaa rallia riistoyrityksen logo haalarissaan ja kansa hurraa.
Suomen kansan voisi nimetä kyseisen rallikuskin lempinimen mukaan: ”Icemen” , sen verran jäässä on tämän porukan aivot.
Annoin erään maalaukseni nimeksi: ” Puukko, pistooli, pommi vai pensseli? ” kuvaamaan tunnetta ja murtumiskohtaa, kun ympäristö ajaa valtavirrasta poikkeavan yksilön nurkkaan ja tämä alkaa tehdä valintoja luovuuden ja väkivallan välillä. Suomi on maa, jossa sähkökaapin harmautta ja kylmyyttä pidetään pyhänä ja siihen ei ole yksilöllä oikeutta kajota yhteisöllisen viestimisen tai ympäristön piristämisen muodossa. Suuryritykset saavat mainostaa mitä tahansa riistolla ja vääryydellä hankittua kauppatavaraa ihan missä tahansa kunhan maksupuoli on kunnossa. Jopa musiikkitalon työmaan seinä on annettu mainostoimiston suunniteltavaksi, eikä esim. aktiivisten ja tiedostavien taiteilijoiden tai nuorten vitaaliksi temmellyskentäksi. Suomi kerjää tällä hetkellä verta nenästään umpioikeistolaisella politiikallaan ja ”supershopping” mentaliteetillaan. Ikävintä on kun uhreiksi joutuu syyttömiä sivullisia sen sijaan, että riistopoliitikot ja hallinto, joka myy aseita sotaan ryhtyneille maille joutuisi tulilinjalle.
Aivopesu on jo niin pitkällä, että pelkästään ongelmien ja epäkohtien mainitseminen on tuomittavaa ja naurettavaa. Terveydenhuolto tehdään mahdollisimman vaikeaksi ja sitä ei tarjota kuin tiettyyn pisteeseen saakka, paitsi yksityisesti. Siksikö näin, että voidaan tulevaisuudessa sanoa, että kansalaiset ovat tehneet julkisen terveydenhuollon tarpeettomaksi omasta tahdostaan käyttäessään yksityisiä palveluja?
Liian usein kuullun fraasin ”On lottovoitto syntyä Suomeen” avustuksella oikeiston paskakoneisto leipoo taas vapaasti myrkkypiiraitaan. Aina tilaisuuden tullen kun lähinaapurissa kiehuu,
niin silloin ruiskukkanarsisti nostaa päätään lantakasasta ehdottaen varovasti yhteyttämistä isojen poikien ja suuremman Natokasvimaan kanssa.
Voisiko fraasin ” Kauneus on katsojan silmässä” muuttaa muotoon ” Paska on katsojan päässä ”?
Taidekeskustelun tasosta johtuen ja mustavalkoisen hyvä/paha-ajattelun vuoksi olisi galleriatilan edustalla hyvä suorittaa älykkyystesti ja tunneälyn aktivointi ennen sisään päästämistä.
Myös poliisin ja valtion virkamiesten kohdalla olisi syytä miettiä, onko heillä oikeus vierailla näyttelyissä virkansa puolesta. Taide ei ole vastuussa valtiolle, taide on yksilöitä varten, ei kasvotonta laumakoneistoa varten.
Ymmärrys siitä, että galleria on tila, jossa voidaan käsitellä yhteiskunnallisia asioita ja pohditaan olemassaolon ongelmia ei ole vieläkään uponnut paksukalloihin ja galleriatilaa pidetään yleisen mielipiteen mukailijana ja jonkinlaisena huvittelukeskuksena. Tämä ajatus elää syvässä johtuen suuresta ns. ”sijoitustaidekentästä” ja rahanhimosta elävistä galleristeista. On tullut aika vetää pää perseestä ja kohdata todellisuus. Kauneus on muutakin kuin pastellipintoja, värioppia ja sijoitusneuvontaa. Taide valitsee aiheensa lupaa kysymättä, se on armoton ja oikukas kuin luonto itse. Taide on korkein prinsiippi.
Jotkut sanovat, että luovuus on lahja. Toinen tapa tarkastella asiaa on nähdä taiteilija uhrina kuten Alejandro Jodorowsky on asian ilmaissut. Jos taiteilija ei luo, hän alkaa kuolla. Taiteilija on oman luovuutensa uhri. Osa ihmisistä näkee taiteilijuuden ja taiteilijan teot jonkinlaisena hyödyntavoitteluna. He näkevät, että jokainen teko ja teos on porras tunnettavuuteen ja taloudelliseen hyötyyn. Tämä johtuu siitä, että ihmiset yleensä pitävät taiteilijaa tavallisena ihmisenä ja vertaavat omaa elämäänsä ja olemassaolonsa tarkoitusperiä taiteilijan vastaaviin. Yksi taiteilijan tehtävistä on parantaa, taiteilijan työ on suurta riskinottoa ja yleensä aliarvostettua. Kun tarjoan kokemuksia ja lääkettä hengenravinnon muodossa, niin sinä kysyt: miksi? Mitä hyödyn siitä? Missä piilee juju? Niin kauan kuin kysymys mielessäsi vaeltelee, voit olla varma, että elämäsi on vain varjo siitä, mitä se voisi olla. Taiteilijana luon ensisijaisesti itseäni varten, koska oman tahtoni mukaan tekeminen on korkein lakini. Eksyksissä olevia ihmisiä on paljon ja heistä hyötyminen olisi naurettavan helppoa, mikä nähdään esimerkiksi puoluevärväyksessä, armeijassa ja suuryritysten toiminnassa. Näen ihmisen tervehdyttämisen paljon suurempana tehtävänä ja tärkeämpänä kuin orjana elämisen ja orjuuden hyväksymisen. Jos sinun vielä pitää kysyä miksi, niin kysy sitä itseltäsi, miksi valitset niin kuin valitset? Teetkö niin omasta tahdostasi vai siksi, että olet harhaanjohdettu ja laumavaistoinen orja?
Tarjoan siis vereni, lihani ja paskani rakkaudella. Jos et ole nälkäinen, kehotan sinua olemaan syömättä. Olemassaolon kauhuun sisältyy herkullinen kauneus, joka on eroottisen nautinnon sukulainen ja se näyttäytyy viiltävässä hetkessä. Kauhu on kauneuden viiltävin ase, virtaava veri on elämän virta, sen punassa kaipauksen hehku ja ihmisen paskassa kuoleman kajo. Jyrki Sodoma Riekki 08
www.jyrkiriekki.com
|
|
