Pyhä tila
maalauksia
Milla Toivanen (s.1972) on sukupolvensa omaleimaisimpia ja tinkimättömimpiä maalareita. Taiteilijan tunnusmerkiksi ovat kehittyneet puhdistuneet, kuulaat työt, jotka vaativat katsojaa pysähtymään äärelleen.
Kluuvin Gallerian näyttelyssä ”Pyhä tila” Toivasen yksinäisiin ja erillisyyttä ilmentäviin, usein ankariin maalauksiin on hiipinyt toivo. Se ilmentää itsensä arkkityyppisillä symboleilla kuten kuvaan lentäneenä lintuna, pehmeänä pupuna, etäisenä suojelusenkelinä tai lapsina pitämässä toisiaan käsistä. Toivanen käyttää näitä symboleja pelotta ja ilman ironian suomaa panssaria. Pyhyyttä etsitään lapsuudesta, eläimistä ja osin kirkollisesta maalausperinteestä. Kirkkomaalauksista muistuttaa myös töiden värimaailma. Kuten vanhoista maalauksista, on Toivasen töistä hioutunut pois kaikki turha, jäljellä on vain oleellinen.
Toivanen kertoo pohtivansa töissään ajattelevan ihmisen mahdottomuutta puhua uskosta ja samanaikaisesta tarpeesta uskoa. Tätä kysymystä kuvaa hyvin töissä toistuva pyöreä muoto; jää katsojan tulkittavaksi, onko se sädekehä vai saippuakupla, ehkä jopa sikiökalvo maailman ja ihmisen välissä, tai sitten vain heijastus. Toivasen töissä ei ole koskaan kysymys totuuden paljastamisesta vaan verhon raottamisesta tuntemattomaan, mysteeristä joka ihminen itselleen aina on.
Näyttelyn nimi kertoo myös maalausten syntytavasta. Toivasen maalaustekniikka on tekijälleen armoton: Hän työstää samaa taulua yhä uudelleen ja tekee siitä useita versioita. Monista nyt nähtävistä töistä ensimmäiset versiot on tehty vuosia sitten. Vaikka Toivasen kieli on voimakasta ja tunnistettavaa, maalaukset eivät alistu toistettavaksi: Kaikki versiot ovat mukana yhdessä työssä.
Toivanen kertoo, että maalausten keskittynyt tunnelma syntyy vain oikeanlaisessa henkisessä tilassa. Koskaan ei voi olla varma, että työ onnistuu vain siksi, että osaa maalata. Täytyy olla varmuus halusta tehdä tietty työ, mutta ei saa olla liian kova paine aloittaa. Kyseessä on eräänlainen pyhä tila – keskittynyt, mutta tahdoton tila, jossa vaistot toimivat ja taito tulee pelkästään selkäytimestä. Viime kädessä myös maalaamisessa on kyse uskosta, yhteyden saamisesta tuntemattomaan.
Jenni Toivoniemi
Milla Toivanen on valmistunut Kuvataideakatemiasta vuonna 2001. Ennen sitä hän opiskeli Belgiassa, ja Toivasella on yhä vahva yhteys tämän hetken keskieurooppalaiseen maalaustaiteeseen. Milla Toivasella on ollut useita yksityis- ja ryhmänäyttelyitä koti- ja ulkomailla. Viimeksi hänen töitään nähtiin Turun taidemuseossa kesällä 2006 ja Suomi-Instituutin järjestämässä näyttelyssä Hollannissa ja Belgiassa viime talvena.
|
Kuutamo, 2007 (yllä)
Harjoitus lapsuuteen, 2007
(keskellä)
Kaikki virtaa, 2006 (alla)
|