|
”Kuvittajan pyrkimyksenä on tulkita kirjailijan tekstiä siten, ettei kuva pelkästään toista samaa asiaa kuin mistä teksti kertoo”, toteaa Ilon Wikland, joka on tunnettu erityisesti Astrid Lindgrenin lastenkirjojen kuvittajana. Kun kirjailijat luovat kertomusten henkilöhahmoja, tapahtumapaikkoja ja juonenkäänteitä, niin kuvittaja puolestaan luo henkilöille kasvot ja paikoille hengen. Kuvittaja johdattelee kuvin niitä mielikuvia, jotka lukija painaa tarinoista mieleensä. Kuva vie syvemmälle tarinoiden omaan maailmaan.
Helsingin kaupungin taidemuseon Meilahden näyttely esittelee kuvittaja Ilon Wiklandin (s. 1930) tuotantoa varhaisimmista kuvituksista 1950-luvulta nykypäivään asti. Virolaissyntyinen Wikland lähti kotimaastaan 14-vuotiaana sotaa pakoon ja muutti tätinsä luokse Ruotsiin, josta tuli hänen uusi kotinsa. Ollessaan 23-vuotias Wikland tutustui kirjailija Astrid Lindgreniin, joka etsi kuvittajaa teokselleen Mio, poikani Mio. Siitä alkoi noin neljä vuosikymmentä kestänyt ystävyys ja yhteistyö, jonka aikana Wikland kuvitti useita Lindgrenin teoksia. Niistä tunnetuimpia ovat tarinat Ronja ryövärintyttärestä, Katto-Kassisesta, Veljeni Leijonamielestä, Melukylän lapsista, Lotasta ja Marikista. Näiden alkuperäispiirroksia on esillä Taidemuseo Meilahdessa näyttelyssä. Piirrosten ja luonnosten lisäksi näyttely esittelee vuonna 2002 valmistuneen Katto-Kassinen -animaation tekemistä.
Astrid Lindgrenin teosten lisäksi Ilon Wikland on kuvittanut myös monien muiden kirjailijoiden tekstejä, joista uusin on vuonna 2002 ilmestynyt teos Babianen i Munthes trädgård. Maarja Taalgren tekstiin pohjautuva teos kertoo taiteilijoita tukeneesta ruotsalaisesta lääkäristä Axel Munthesta (1857-1949), jonka tuttavapiiriin kuului mm. Carl Larsson. Wiklandin tuotantoa ovat myös Sammeli-koirasta kertovat tarinat, joihin hän on tehnyt itse sekä kuvituksen että tekstit. Tärkein kuvittajalle itselleen on kuitenkin vuonna 1995 ilmestynyt omaelämäkerrallinen Pitkä, pitkä matka (teksti Rose Lagercrantz), joka kertoo pienen Ilonin matkasta Virosta Ruotsiin sotaa pakoon vuonna 1944.
Ilon Wikland sekoittaa kuvituksissaan fantasiaa ja todellisuutta. Neljä tytärtä ja kymmenen lastenlasta ovat inspiroineet monia Wiklandin luomia henkilöhahmoja. Myös lapsuudenmaisemat Virossa näkyvät hänen työssään; Ronja ryövärintyttären koti Matiaksenlinna muistuttaa Wiklandin lapsuuden maisemissa Haapsalussa sijaitsevaa vanhaa linnaa ja Sammeli-kirjoissa näkyvät Tallinnan tutut keskiaikaiset tornit ja torit. Oikeat suhteet ja perspektiivi eivät innosta Wiklandia. Hänen kuvituksissaan seinät ovat tarkoituksella vinoja ja katot epäsymmetrisiä.
Ilon Wikland asuu ja työskentelee Björknäsissä aivan Tukholman ulkopuolella. Hän on itse ollut mukana työstämässä näyttelyä, joka avattiin syksyllä Millesgårdenin museossa Lidingössä, Tukholman tuntumassa.
Teksti: Saara Suojoki
|
Teoksesta Osaa Lottakin ajaa.
Teksti: Astrid Lindgren
Kuva: Ilon Wikland
© Saltkråkan AB. |
