LUE! GARM räksyttävä rakki

Garm – räksyttävä rakki, poliittinen satiirilehti

Vuonna 1929 poliittinen pilalehti Garm julkaisi 15-vuotiaan Tove Janssonin ensimmäisen piirustuksen, ja yhteistyö jatkui aina julkaisun viimeiseen numeroon asti, vuoteen 1953. Tove Jansson teki Garmin julkaisemiin runoihin, runomuotoisiin kertomuksiin ja vitsipalstoille yli 500 kuvitusta. Kansikuvia hän ehti piirtää yli sata. Tove Janssonin yhteydet Garmiin olivat hänen äitinsä Signe ”Ham” Hammarsten Janssonin ansiota. Ham oli kuvittanut julkaisua sen alusta lähtien.

Garm otti kantaa poliittisen satiirin avulla. Ensimmäinen numero julkaistiin vuonna 1923. Lehtimies Henry Rein toimi päätoimittajana koko lehden historian ajan kuolemaansa asti (1953), jolloin myös lehden julkaisu lopetettiin. Poliittisena julkaisuna Garm oli oikeistolainen, mutta siinä oli myös liberaaleja piirteitä. Garm vastusti diktaattorimaisia otteita missä tahansa muodossa. Kieltolain ja natsismin vastustaminen kävivät tuon taistelun esikuviksi ja purevan pilkan kohteiksi. Päätoimittaja muotoili poliittiseksi ihanteeksi: ”Ruotsalaisuus, Vapaus ja Pohjola”. Ruotsalaisuudesta puhuttaessa täytyy tässä yhteydessä muistaa, että 1930-luvun Suomessa nostivat päätään aitosuomalaiset liikkeet, jotka vastustivat ruotsinkieltä ja suomenruotsalaisia. Joissain äärisuomalaisissa liikkeissä suomenruotsalaisia pidettiin jopa saksanjuutalaisten kaltaisena kitkettävänä vähemmistönä. Natsismin tulinen vastustaja päätoimittaja Henry Rein esitti Garmissa kritiikkiä Suomen ja Saksan toisen maailmansodan aikaista yhteistyötä kohtaan. Garm oli myös kulttuurifoorumi suomenruotsalaiseen kulttuuripiiriin kuuluville kirjailijoille, lehtimiehille ja taiteilijoille.

Tove Jansson sitoutui kuvittamansa lehden sisältöön. Juuri hän piirsi monet purevat piirrokset, jotka esittivät Hitleriä ja tämän kotimaisia natsikannattajia. Garmin piirroksissaan Jansson pystyi esittämään oman poliittisen kantansa. Tuon ajan kalenteri- ja päiväkirjamerkinnät kertovat myös sen, että natsivastainen Tove otti usein päivällispöydässä yhteen saksalaismielisen, kommunismivastaisen ja ”isänmaan ystävän” isänsä Viktor Janssonin kanssa.

Tove Janssonin Garm-piirustuksissa esiintyy myöhemmin muumikirjoista tuttujen hahmojen luonnoksia: muiden muassa Muumipeikko itse, Mymmeli, Hosuli ja Piisamirotta. Myös temaattisia yhteyksiä löytyy useita. Tove Jansson käytti aluksi Niiskuksi nimeämäänsä muumihahmoa omana tunnuskuvanaan ja siitä tuli osa Garmin vakituista hahmogalleriaa, johon kuului mm. Toven äidin Hamin piirtämä mulkosilmäinen, räksyttävä Garm-koira, manalan vartija skandinaavisessa mytologiassa. Itse muumihahmo esiintyi ensimmäistä kertaa Garmin sivulla eläinlaumassa, joka kuvasi katsojan päässä vellovaa alkoholin aiheuttamaa hallusinaatiota. Alkoholin kieltolaki, joka oli voimassa Suomessa vuosina 1919-1932, oli vakituisesti Garmin pilkan kohteena. Sota-ajan sensuurin valvonnan alla työskenteleminen Garmissa on varmasti vaikuttanut Tove Janssonin myöhempään tuotantoon. Fantasiateoksissaan ja muumimaailmassa hän pystyi toteuttamaan vapauden rakkauttaan ja protestoi tyranniaa ja mielivaltaa vastaan. Sekä muumikirjoista että Tove Janssonin kuvituksista ja jopa maalauksista voi löytää kannanottoja vapauden puolesta kieltoja vastaan, fantasian puolesta realismia vastaan, päälläseisomisen puolesta nujertamista vastaan.

Toinen maailmansota ja Garm

Toisen maailmansodan aikana Tove Jansson käsitteli Garm-kuvituksissaan sekä Suomen sisä- että ulkopoliittisia kysymyksiä. Ruoan ja muiden asioiden säännöstely sekä suomalaisten evakuointi Ruotsiin olivat aiheita, joita Jansson kuvitti toistuvasti.

Sensuuri piti Garmia tiukasti silmällä. Tove Janssonin piirustukset olivat natsi- tai neuvostovastaisuudessaan usein niin teräviä, että niihin puututtiin. Janssonin piirtämän Stalinin kasvonpiirteitä piti muuttaa ”yleisvenäläisemmiksi” ja joitakin kuvia saatiin julkaista vasta sodan jälkeen. Janssonin piirroksissa Adolf Hitler on kuvattu milloin hemmoteltuna pikkulapsena, joka vaatii lisää kakkua edelliset palat puoliksi syötyinä ympärillään, milloin naurettavana itsekeskeisenä narrina, joka touhuissaan lastaa Suomen Lapin perunoita vientiin.

Garm-kuvitusten poliittisesta ajankuvasta voidaan löytää yhtäläisyyksiä Muumilaaksoon. Muumien idyllistä maailmaa ajoittain uhkaavat vaarat, tuhotulvat, meteoriitit tai tulivuorenpurkaukset lopulta kuitenkin lujittavat muumien keskinäistä huolenpitoa. Garmin kuvituksissa pommikoneet, miinat, taistelualukset ja räjähteet kertovat uhkasta, joka oli jo muuttunut todeksi. Sotaan liittyvien uhkakuvien rinnalla kuvituksissa on kuitenkin rauhansymboleita: enkeleitä, kyyhkysiä ja oliivinlehtiä. Vastakohta perikadon ja suojeltavan idyllin välillä vahvistaa unelmaa jälkimmäisestä.

Teksti: Anna-Kaisa Rastenberger

Lisää tietoa:
Erik Kruskopf: Kuvataiteilija Tove Jansson, Werner Söderström Osakeyhtiö, Helsinki, 1992.
Boel Westin: GARM, Tove Jansson, Juhlanäyttely, Tampereen taidemuseo 15.6. – 16.10.1994. Tampereen taidemuseon julkaisuja 54. 1994.  

Lasipalatsin Mediakeskus Oy ©2001 8.9.2004