ALETHEIA – Avauksia nykyvalokuvaan

Lisätietoa näyttelyn teoksista 1


 

Marja Pirilä
Puhuva talo


Marja Pirilä hyödyntää teoksissaan camera obscura -ilmiötä, johon myös valokuvakameran toiminta perustuu. Kun pimennettyyn tilaan päästetään valoa pienen aukon kautta, ulkona oleva näkymä heijastuu tilan sisäpuolelle ylösalaisin. Puhuva talo -sarjan teokset on kuvattu Pitkäniemen psykiatrisen sairaalan tyhjilleen jääneissä tiloissa Nokialla.

Oscar Muñoz
Kohtalon viiva


Videoteoksessa taiteilijan kasvot heijastuvat veden pintaan. Teoksen voi nähdä viittaavan valokuvallisen esittämisen perusasioihin: ihmisen haluun nähdä oma kuvansa ja toisaalta kuvien ja elämän katoavuuteen. Toisin kuin veden pinnassa, valokuvassa heijastus voidaan tehdä pysyväksi.

Emily-Jane Major
Marie Claire RIP


Emily-Jane Major on kuvannut itseään mallina käyttäen uudelleen sarjan valokuvia, jotka New Yorkin poliisi otti 1980- ja 1990-luvuilla toistuvasti pidättämästään naishenkilöstä. Teossarja kertoo armottomasti yhden ihmisen kohtalosta ja ajan kulumisesta. Samalla se kommentoi erästä valokuvauksen perinnettä: ihmisyksilöiden luokittelu, rekisteröinti ja hallinta ovat kuuluneet valokuvan käyttötarkoituksiin sen historian alkuvaiheista lähtien.


Marja Pirilä: Puhuva talo # 21, 2006
© Marja Pirilä

Michael Wesely

Michael Weselyn teokset kuvaavat Berliiniä 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa. Taiteilija on antanut kameran olla paikallaan ja filmin valottua useiden kuukausien, pisimmillään jopa yli kahden vuoden ajan. Valokuvat eivät siksi tavoita hetkellisiä tapahtumia vaan hitaita muutoksia. Rakennukset, jotka on purettu tai rakennettu kuvien valotusaikana, erottuvat kuvissa läpinäkyvinä hahmoina. Taivasta raidoittaa auringon kierto, joka muuttuu vuodenaikojen mukaan.

Chino Otsuka
Kuvittele löytäväsi minut


Chino Otsukan teokset ovat kaksoisomakuvia, joissa taiteilija esiintyy sekä lapsena että aikuisena. Digitaalista kuvankäsittelytekniikkaa käyttäen Otsuka on liittänyt lapsuutensa albumikuviin kuvia nykyisestä itsestään. Teokset johtavat pohtimaan valokuvan ja muistin välistä suhdetta: mikä vaikutus valokuvilla on muistoihimme?

Liisa Lounila
Popcorn


Popcorn-video luo hämmästyttävän vaikutelman ajan pysähtymisestä: kamera kiertää paikalleen jähmettyneitä henkilöitä. Teos on saatu aikaan liittämällä peräkkäin useita samalla hetkellä otettuja valokuvia, jotka näyttävät kohteen eri suunnista. Taiteilija on ottanut kuvat itse pahvista rakentamallaan kameralla, joka koostuu tosiasiassa useista kameroista. Se on 18 metriä pitkä ja ottaa samanaikaisesti 528 kuvaa.  


Michael Wesely: 5.4.1997–3.6.1999 Potsdamer platz, Berlin
© Michael Wesely

Oscar Muñoz
Projekti muistomerkiksi


Oscar Muñozin teoksessa käsi maalaa märällä siveltimellä vaalealle kivelle. Kasvokuvat perustuvat äskettäin kuolleiden ihmisten valokuviin, joita taiteilija on löytänyt sanomalehtien kuolinilmoituksista ja muistokirjoituksista. Monet vainajista ovat kuolleet väkivallan uhreina Muñozin kotimaassa Kolumbiassa.

Maria Hedlund
Valaan valkoisuus


Maria Hedlundin teoksen kaksi osaa kuvaavat samaa aihetta, valas-allasta. Teos on saanut nimensä luvusta Herman Melvillen romaanissa Moby Dick (1851).  


Oscar Muñoz: Projekti muistomerkiksi, video, 2003-2005
© Oscar Muñoz

Lasipalatsin Mediakeskus Oy ©2001 4.2.2009