Lisätietoa näyttelystä – Mera info om utställningen

Maaginen maisema

Maaginen maisema –näyttelyssä on esillä venäläisen maisemamaalauksen kultakauden teoksia yhteensä 55:ltä eri taiteilijalta. Näyttelyn teokset kattavat vuodet 1800-luvun puolivälistä 1900-luvun alkuun, romantiikasta realismin jälkimaininkeihin. Näyttelyn maalaukset on jaoteltu yhdeksään eri aihepiiriin: metsä, meri, vuoret, taivas, yöllä, neljä vuodenaikaa, ihminen ja luonto, tiet ja kaupunkinäkymät.

Maisema nousi Venäjän taiteessa keskeiseksi aihepiiriksi jo 1800-luvun alkupuolella. Vuosisadan loppua kohden mentäessä maisemamaalaukset eivät olleet enää pelkästään kuvauksia kotimaan metsistä, meristä tai vuorista, vaan niiden välityksellä taiteilijat pohtivat myös kansansa identiteettiä.

Monet aikakauden taiteilijoista kuuluivat Vaeltajat-taiteilijaryhmään (Peredvižnikit), jonka pyrkimyksenä oli luoda todenmukaisia kuvia venäläisestä luonnosta. Isänmaan kasvot ja kauneus nähtiin vaatimattomissakin aiheissa. Maisemamaalauksessa tärkeää oli henkisen elämän ja luonnon välinen yhteys.

Tretjakovin gallerian perusti moskovalainen kauppias Pavel Tretjakov (1832-98). Aloittaessaan taiteenkeräilyn, hän päätti samalla perustaa suurelle yleisölle tarkoitetun venäläisen taiteen museon. Tretjakov osti erityisen paljon teoksia Vaeltajien näyttelyistä ja pyrki tukemaan niitä taiteilijoita, joilla oli halu tukea yhteiskunnan kehittymistä demokraattisempaa suuntaan.

Det magiska landskapet

På utställningen Det magiska landskapet visas verk av 55 olika konstnärer från det ryska landskapsmåleriets guldålder. Verken omfattar tiden från mitten av 1800-talet fram till början av 1900-talet, från romantiken till realismens slutskede. De utställda verken är indelade i nio olika ämnesområden: skog, hav, berg, himmel, om natten, de fyra årstiderna, människan och naturen, vägar och stadsvyer.

Landskapet blev redan i början av 1800-talet ett viktigt motiv inom den ryska konsten. Mot slutet av av seklet var landskapsmålningarna inte längre enbart skildringar av fosterlandets skogar, hav och berg – via dem funderade konstnärerna också över det ryska folkets identitet.

Många av den tidens konstnärer hörde till konstnärsgruppen Vandrarmålarna (Peredvizjniki), som ville skapa sanningsenliga bilder av den ryska naturen. Också i anspråkslösa motiv såg man fosterlandets ansikte och skönhet. Inom landskapsmåleriet var sambandet mellan det andliga livet och naturen viktigt.

Tretiakovgalleriet grundades av Moskvaköpmannen Pavel Tretiakov (1832–98). När han började samla konst beslöt han samtidigt att grunda ett museum för rysk konst som skulle vara öppet för allmänheten. Tretiakov köpte speciellt många verk på Vandrarmålarna utställningar och han försökte stöda konstnärer som ville att samhället skulle utvecklas i en mera demokratisk riktning.

Tretjakovin galleria

Tretjakovin gallerian maailmankuulun kokoelman perusta on moskovalaisen kauppiaan Pavel Tretjakovin (1832-98) keräämässä taidekokoelmassa. Tretjakovin ajatusmaailmasta kertoo paljon, että aloittaessaan taiteenkeräilyn, hän päätti samalla perustaa suurelle yleisölle tarkoitetun venäläisen taiteen museon, jota Venäjällä ei vielä tuolloin ollut.

Pavel Tretjakov matkusti vuosittain ympäri Eurooppaa. Hän luki historiakirjoja, eurooppalaisia ja venäläisiä klassikoita sekä kävi teatterissa ja konserteissa. Tretjakovilla oli laaja ystäväpiiri, johon kuului liikekumppaneiden lisäksi paljon taiteilijoita; mm. kirjailijat Ivan Turgenev ja Leo Tolstoi. Tretjakovin koti muodostuikin 1870-luvun alussa Moskovan kulttuuripiirien tärkeimmäksi henkiseksi keskukseksi.

Muista keräilijöistä Tretjakov erosi siinä, että hän osti teoksia erityisesti sellaisilta taiteilijoilta, joilla oli halu tukea yhteiskunnan kehittymistä demokraattisempaa suuntaan ja jotka taiteellaan pyrkivät realistiseen ilmaisuun. Hän osti useita teoksia Vaeltajiksi kutsutun taiteilijayhdistyksen uudistusmielisiltä jäseniltä. Heihin kuuluivat mm. Ilja Repin, Vasili Surikov ja Isaak Levitan.

Kokoelman muotokuvagalleriaa Pavel Tretjakov alkoi koota johdonmukaisesti 1870-luvulla. Hän tilasi eri taiteenlajeja edustavien kuuluisuuksien muotokuvia tuon ajan parhailta taidemaalareilta kuten Vasili Perovilta ja Ivan Kramskoilta. Kokoelmaa kartutettiin myös vanhojen mestareiden töillä sekä 1700-luvun ja 1800-luvun alun teoksilla ja ikoneilla. Vähitellen Tretjakovin kokoelma alkoi edustaa koko Venäjän taiteen kehityshistoriaa.

Aluksi taidekokoelma oli esillä Tretjakovin kaupunkitalon asuinhuoneissa, mutta pian huomattiin, että sille pitäisi löytää oma näyttelypaikka. Ensimmäinen lisärakennus valmistui vuonna 1874 ja tiloja laajennettiin vielä kolmeen otteeseen. 1880-luvun alussa galleria oli vakiinnuttanut asemansa oikeana museona, joka oli avoinna kaikille sukuun ja säätyyn katsomatta.

Vuonna 1892 Pavel Tretjakov lahjoitti oman ja jo kuolleen veljensä kokoelman Moskovan kaupungille. Kokoelmissa oli tuolloin jo yli 3000 teosta. Galleria kansallistettiin lokakuun vallankumouksen jälkeen vuonna 1918 ja siitä tuli yleisvenäläinen kansallisen taiteen museo.

Kokoelmaa kartutettiin 1920-luvulla edelleen nopeaan tahtiin. Galleriaan siirrettiin valtavat määrät teoksia kansallistetuista yksityiskokoelmista ja Moskovan uudelleen organisoiduista pienistä museoista. Nykyään hankinnat kohdistuvat pääasiassa nykytaiteeseen ja sen osuus onkin noin puolet gallerian 150 000 teoksen kokoelmasta.

Tretiakovs galleri

Basen för Tretiakovgalleriets världsberömda samlingar är den konstsamling som skapades av Moskvaköpmannen Pavel Tretiakov (1832–98). Det säger mycket om Tretiakovs tankevärld att han genast när han började samla konst också beslöt att grunda ett museum för rysk konst som skulle vara öppet för allmänheten – något sådant fanns inte i Ryssland på den tiden.

Pavel Tretiakov reste i Europa varje år. Han läste historieböcker, europeiska och ryska klassiker och gick på teatrar och konserter. Tretiakov hade en stor vänkrets, dit inte bara hans affärsbekanta hörde, utan också många konstnärer; bland dem författarna Ivan Turgenjev och Leo Tolstoj. Så blev också Tretiakovs hem på 1870-talet ett av de viktigaste intellektuella centren i Moskva.

Tretiakov skiljde sig från andra samlare genom att han köpte speciellt många verk av sådana konstnärer som ville att samhället skulle förändras i en mera demokratisk riktning och som strävade efter ett realistiskt uttryck i sin konst. Han köpte flera verk av de reformsinnade medlemmarna i konstnärsgruppen Vandrarmålarna. Till dem hörde bl.a. Ilja Repin, Vasilij Surikov och Isaak Levitan.

På 1870-talet började Tretiakov systematiskt skapa ett porträttgalleri. Av den tidens bästa porträttmålare, som Vasilij Perov och Ivan Kramskoj, beställde han porträtt av kända personer inom olika konstarter. Samlingen utökades med äldre mästares verk, konst från 1700-talet och början av 1800-talet och med ikoner. Småningom började Tretiakovs samling avspegla hela den ryska konstens utvecklingshistoria.

Till en början förevisades konstsamlingen i Tretiakovs bostadshus, men snart insåg man att den behövde en egen utställningslokal. Den första tillbyggnaden till Tretiakovs hus stod färdig år 1874. Efter det gjordes ytterligare tre tillbyggnader. I början av 1880-talet hade museet befäst sin ställning som ett riktigt museum, öppet för alla oavsett kön eller samhällsställning.

År 1892 donerade Pavel Tretiakov sin egen och sin avlidne brors samlingar till staden Moskva. I samlingarna fanns då mer än 3 000 verk. Galleriet förstatligades år 1918, efter oktoberrevolutionen, och blev då ett allryskt museum för nationell konst.

På 1920-talet utökades samlingarna i rask takt. Till galleriet överfördes enorma mängder konstverk från nationaliserade privata samlingar och från mindre museer i Moskva som blivit omorganiserade. De anskaffningar som görs numera är främst samtida konst, som utgör cirka hälften av de 150 000 verken i galleriets samlingar.

 

Lasipalatsin Mediakeskus Oy ©2001 19.2.2008