Lisätietoa näyttelystä – Mera info om utställningen

SAM VANNI OPETTAJANA

Sam Vanni oli arvostettu taideopettaja. Hän opetti vuosina 1943-57 Vapaassa taidekoulussa, jossa samaan aikaan toimi opettajana myös toinen voimahahmo, taiteilija Unto Pusa (1913-73). Vanni opetti myös Suomen taideakatemian koulussa 1949-65 ja Teknillisessä korkeakoulussa vuonna 1956. Tämän lisäksi hänellä oli yksityisiä oppilaita. Opettaminen oli Vannille taloudellisesti välttämätöntä mutta myös antoisaa. Vaikka se vei aikaa taiteilijan työltä, Vanni tunsi myös saavansa oppilailta paljon.

Vapaassa taidekoulussa opettaminen oli välillä vaikeaa. Oppilaat olivat hyvin eritasoisia ja heitä oli paljon. Suomen taideakatemian kouluun puolestaan oli karsinnat, ja luokat olivat pieniä. Vannin mielestä opetusryhmässä sai mielellään olla enintään 15 oppilasta.

Oppilaidensa mielestä Sam Vanni oli opettajana hienotunteinen, kärsivällinen ja oikeudenmukainen. Vaativakin hän osasi olla, mutta ei ilkeä. Vanni innosti oppilaitaan kansainvälisyyteen ja korosti keskustelun merkitystä. Itse hän kuvasi omaa opetustapaansa perinteiseksi; aluksi oli tärkeää oppia piirtämään ja maalaamaan luonnon mukaan.

Vannin taidenäkemykset eivät luonnollisesti saaneet vastakaikua kaikissa oppilaissa. Jotkut olivat hyvinkin voimakkaasti häntä vastaan, mutta Vanni suhtautui eri tavoin ajatteleviin rauhallisesti ja kunnioittavasti.

SAM VANNI SOM LÄRARE

Sam Vanni var en uppskattad lärare. Han undervisade på Fria konstskolan åren 1943-57, samtidigt som Unto Pusa (1913-73) - en annan kraftgestalt - var lärare där. Vanni undervisade också på Finlands konstakademis skola 1949-65 och på Tekniska högskolan år 1956. Han hade dessutom privatelever. Det var ekonomiskt nödvändigt för Vanni att undervisa, men han fann det också givande. Trots att han då hade mindre tid att måla själv, kände Vanni att eleverna också gav honom mycket.

Det var tidvis svårt att undervisa på Fria konstskolan. Nivån på eleverna varierade mycket och de var många. Finlands konstakademis skola däremot hade inträdesprov, och klasserna var små. Vanni ansåg att en grupp helst inte skulle bestå av fler än 15 elever.

Sam Vannis elever beskrev honom som finkänslig, tålmodig och rättvis. Han kunde också vara krävande, men aldrig elak. Vanni uppmuntrade sina elever att vara internationella och han betonade vikten av diskussion. Själv betecknade han sin undervisningsmetod som traditionell; det var viktigt att först lära sig teckna och måla modell.

Vannis konstsyn väckte självfallet inte gensvar hos alla elever. Somliga motsatte sig honom mycket kraftigt men Vanni förhöll sig till oliktänkarna med lugn och respekt.

ABSTRAKTI TAIDE 1950-LUVUN SUOMESSA

Suurin murros Suomen 1900-luvun taiteessa koettiin vuosisadan puolivälissä, jolloin abstrakti taide juurtui näkyvästi osaksi suomalaista taidetta. 1950-luvulle ajoittuu myös suomalaisen arkkitehtuurin ja taideteollisuuden kansainvälinen läpimurto.

Abstraktilla taiteella oli tärkeä osa maamme henkisessä jälleenrakentamisessa. Sotien jälkeisessä ilmapiirissä haluttiin kohentaa yhteyksiä Euroopan kulttuurielämään. Monet suomalaiset taiteilijat matkustivatkin erityisesti Pariisiin opiskelemaan sekä tutustumaan taiteen uusimpiin virtauksiin. Pohjaa nopealle kuvamaailman muutokselle olivat luoneet Suomessa jo 1930-luvulta Vapaa taidekoulu, Nykytaide ry ja Artek sekä myöhemmin Galerie Artekin näyttelytoiminta.

Suomessa pidettyjen ulkomaisen taiteen näyttelyiden merkitystä taiteilijoille ei voi liioitella. Yksi tärkeimmistä oli Helsingin Taidehallin Klar Form -näyttely vuonna 1952. Abstrakti taide oli herättänyt kiihkeitä mielipiteitä puolesta ja vastaan sekä taiteilijoiden että kriitikoiden ja muun yleisön keskuudessa. Klar Form -näyttelyn jälkeen tunteet alkoivat vähitellen tasaantua.

Sam Vanni oli aktiivinen abstraktin taiteen puolestapuhuja. Hän toimi vuonna 1956 perustetussa Prisma-taiteilijaryhmässä. Vannin lisäksi ryhmään kuuluivat muiden muassa Gösta Diehl, Ragnar Ekelund, Sigrid Schauman ja Unto Pusa. Prisman taiteilijoita yhdisti kansainvälisyys, kiinnostus voimakkaisiin väreihin sekä älyllinen suhtautuminen taiteeseen. He järjestivät useita yhteisnäyttelyitä, ja monet jäsenistä vaikuttivat nuoreen taiteilijapolveen taideteoreettisilla julkaisuillaan sekä opetustoiminnallaan.

DEN ABSTRAKTA KONSTEN I 1950-TALETS FINLAND

Den största brytningstiden i finsk 1900-talskonst inföll i mitten av seklet då den abstrakta konsten etablerade sig som en del av konsten i Finland. På 1950-talet fick också finsk arkitektur och konstindustri sitt internationella genombrott.

Den abstrakta konsten spelade en viktig roll i den intellektuella återuppbyggnaden av vårt land. I den efterkrigstida atmosfären ville konstnärerna förbättra kontakterna till kulturlivet i Europa. Många finländska konstnärer reste särskilt till Paris för att studera och för att stifta bekantskap med de senaste konstströmningarna. I Finland hade Fria konstskolan, Nutidskonst rf och Artek redan på 1930-talet lagt grunden för snabba förandringar i bildvärlden. Senare bidrog Galerie Arteks utställningsverksamhet till utvecklingen.

Utställningarna med utländsk konst som ordnades i Finland fick en betydelse för våra konstnärer som inte kan överskattas. En av de viktigaste var utställningen Klar Form i Helsingfors Konsthall år 1952. Den abstrakta konsten hade väckt häftiga åsikter för och emot såväl bland konstnärer som hos kritiker och övrig publik. Efter Klar Form började känslorna småningom lägga sig.

Sam Vanni var en aktiv förespråkare för den abstrakta konsten. Han verkade i konstnärsgruppen Prisma som grundades 1952. Till den hörde också bland andra Gösta Diehl, Ragnar Ekelund, Sigrid Schauman och Unto Pusa. Prismas konstnärer delade en internationalism, ett intresse för starka färger och ett intellektuellt förhållningssätt till konsten. De ordnade många gemensamma utställningar och genom sina konstteoretiska publikationer och sin undervisningsverksamhet influerade flera av medlemmarna den unga konstnärsgenerationen.

 

SAM VANNI (1908-1992)

1908 Samuel Besprosvanni syntyi Aron ja Rakel Besprosvannin juutalaisperheeseen Viipurissa 6. heinäkuuta. Isällä oli turkis- ja hattuliike. Perheeseen kuului myös tytär Elli.

1921
Perhe muutti Helsinkiin. Samuelin jalassa todettiin tuberkuloosi, jota hoidettiin seuraavien vuosien aikana mm. Sveitsissä. Siellä hän sai opetusta alankomaalaiselta taiteilijalta van der Haarilta.

1927-28
Opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä opettajanaan mm. Uuno Alanko.

1929
Matkusti tätinsä luo Firenzeen, jossa tutustui Italian taidepiireihin. Opiskeli Accademia di Belle Artissa.

1930
Työskenteli kuvanveistäjä Wäinö Aaltosen apulaisena Helsingissä. Kuului 1930-luvulla ns. Brondan taiteilijapiiriin, jossa tutustui mm. Ilmari Aaltoon.

1931
Asetti Suomen Taiteilijain vuosinäyttelyssä ensi kerran teoksiaan esille.

1938
Sai valtion taidepalkinnon ja matkusti Lontooseen, josta siirtyi asumaan lähes vuodeksi Ranskaan. Sai vaikutteita fauvisteilta ja erityisesti Henri Matisselta.

1941
Muutti nimensä Sam Vanniksi. Avioitui Maya Londonin kanssa.

1943-46
Toimi opettajana Vapaassa taidekoulussa.

1947-48
Matkusti Firenzeen ja sen jälkeen Pariisiin vuoden ajaksi. Perehtyi abstraktiin taiteeseen.

1949
Piti Helsingin Taidehallissa yksityisnäyttelyn, joka merkitsi lopullista läpimurtoa taiteilijana. Opetti Suomen Taideakatemian koulussa vuoteen 1965 asti.

1953
Piti Galerie Artekissa yksityisnäyttelyn, jossa kaikki teokset olivat ei-esittäviä. Matkusti jälleen Pariisiin, jossa tutustui mm. Victor Vasarelyyn.

1954
Toimi opettajana Vapaassa Taidekoulussa vuoteen 1957 asti.

1955
Piti Galerie Artekissa yksityisnäyttelyn, jonka jälkeen Vanni tunnustettiin ei-esittävän taiteen tärkeimmäksi nimeksi Suomessa.

1956
Opetti Teknillisessä korkeakoulussa. Taiteilijaryhmä Prisma perustettiin. Vanni oli mukana ryhmän toiminnassa vuoteen 1963 asti.

1958
Vannille myönnettiin Pro Finlandia -mitali. Erosi vaimostaan Mayasta.

1959
Maalasi Helsingin työväenopistolle Contrapunctus-seinämaalauksen.

1960
Avioitui Paula Saarenheimon kanssa ja poika Mikko syntyi. Teki 1960-luvulla useita julkisia seinämaalauksia. Vannit matkustelivat Euroopassa ja kävivät Ranskassa lähes vuosittain 1990-luvun alkuun asti.

1964
Vanni nimitettiin Suomen Akatemian jäseneksi. Toinen poika Simo syntyi. Helsingin Suursuolle valmistui ateljeekoti, jossa Vanni asui kuolemaansa asti.

1981
Euroopan Akatemia (Académie Européenne des Sciences, des Arts et des Lettres) kutsui Vannin jäsenekseen.

1992
Työskenteli aktiivisesti 1990-luvun alkuun asti. Sam Vanni kuoli 20. lokakuuta 84 vuoden ikäisenä.

SAM VANNI (1908-1992)

1908 Samuel Besprosvanni föddes till den judiska familjen Aron och Rakel Besprosvanni i Viborg den 6 juli. Fadern drev en päls- och hattaffär. Dottern Elli hörde också till familjen.

1921
Familjen flyttade till Helsingfors. Samuel diagnosticerades med tuberkulos i benet och fick under kommande år vård bland annat i Schweiz. Där undervisades han av den nederländska konstnären van der Haar.

1927-28
Studerade på Finska Konstföreningens ritskola i Helsingfors med bland andra Uuno Alanko som sin lärare.

1929
Reste till sin moster i Florens, där han stiftade bekantskap med de italienska konstkretsarna. Studerade vid Accademia di Belle Arti.

1930
Arbetade som assistent till skulptören Wäinö Aaltonen i Helsingfors. Hörde på 1930-talet till den s.k. konstnärskretsen på Bronda, där han lärde känna bland andra Ilmari Aalto.

1931
Ställde för första gången ut sina målningar på Finska Konstnärers årsutställning.

1938
Erhöll statens konstpris och reste till London och vidare till Frankrike, där han bodde i nästan ett år. Tog intryck av fauvisterna och särskilt Henri Matisse.

1941
Ändrade sitt namn till Sam Vanni. Gifte sig med Maya London.

1943-46
Undervisade på Fria konstskolan.

1947-48
Reste till Florens och därefter till Paris på ett år. Satte sig in i abstrakt konst.

1949
Hade en separatutställning som innebar det slutliga genombrottet som konstnär. Undervisade på Finlands Konstakademis skola fram till år 1965.

1953
Hade en separatutställning på Galerie Artek, där samtliga målningar var icke-föreställande. Reste till Paris igen och lärde känna bland andra Victor Vasarely.

1954
Verkade som lärare på Fria konstskolan till år 1957.

1955
Hade en separatutställning på Galerie Artek, varefter Vanni vann erkänsla som det viktigaste namnet inom nonfigurativ konst i Finland.

1956
Undervisade på Tekniska högskolan. Konstnärsgruppen Prisma grundades. Vanni deltog i gruppens verksamhet fram till år 1963.

1958
Vanni tilldelades Pro Finlandia-medaljen. Skilsmässa från hustrun Maya.

1959
Målade väggmålningen Contrapunctus i finska arbetarinstitutet i Helsingfors.

1960
Gifte sig med Paula Saarenheimo och fick sonen Mikko. Gjorde flera offentliga väggmålningar på 1960-talet. Familjen Vanni reste i Europa och besökte Frankrike så gott som årligen fram till början av 1990-talet.

1964
Vanni utnämndes till ledamot av Finlands Akademi. Andra sonen Simo föddes. Ateljéhemmet i Stormossen i Helsingfors blev färdigt och där bodde Vanni till sin död.

1981
Europeiska Akademin (Académie Européenne des Sciences, des Arts et des Lettres) kallade Vanni till medlem.

1992
Arbetade aktivt till början av 1990-talet. Sam Vanni dog den 20 oktober, 84 år gammal.

 

Lasipalatsin Mediakeskus Oy ©2001 3.10.2008