|
Ukiyo-e:lla tarkoitetaan taidesuuntausta, joka oli muodissa Japanin Edo-kaudella (1603-1868). Käsitettä ukiyo on hankala kääntää yksiselitteisesti ja sen historia on monipolvinen.
Sotien ja kulkutautien runtelemassa keskiajan Japanissa sana, joka äännettiin samalla tavalla kuin ukiyo merkitsi ”kärsimyksen maailmaa”. Dynaamisella Edo-kaudella uudenlaisen kaupunkikulttuurin noustessa ja olojen vakiintuessa ukiyo alkoikin merkitä jotain aivan päinvastaista kuin kärsimystä. Se alkoi tarkoittaa uutta elämänasennetta, seurustelua ja kevyttä ajanvietettä, jolle nopeasti kasvavalla ja vaurastuvalla kauppias- ja käsityöluokalla (chônin) oli nyt aikaa.
Ukiyo on käännetty runollisesti ”virtaavaksi” tai ”leijuvaksi” maailmaksi. Se voi myös tarkoittaa yksinkertaisesti ”nautintojen maailmaa”. Ukiyo-e, jossa e tarkoittaa ”kuvia”, merkitsee siis ”kuvia nautintojen maailmasta”. Kuvien aiheet liittyvätkin usein maallisiin huvituksiin, kuten teattereihin ja ilotalojen maailmaan. Suosittuja kuvauskohteita olivat kurtisaanit, kauniit naiset ja kabuki-teatterin näyttelijät, mutta myös urheat soturit, pelottavat hirviöt, perinteiset maisemat – ja luonnollisesti myös eroottiset shunga-kuvat.
Puupiirrostekniikan kehittyminen huippuunsa mahdollisti suosittujen ja ihailtujen ukiyo-kuvien tuottamisen edullisesti sarjoina, jotka olivat myös tavallisten kansalaisten saatavilla. Ukiyo-e ei kuitenkaan liity ainoastaan puupiirrostaiteeseen, vaan siihen sisältyivät myös loisteliaat ja kalliit sivellinmaalaukset.
|
|
