|
Regina Linnanheimo oli yksi suomalaisen elokuvataivaan harvoista todellisista tähdistä; legenda, jota palvottiin ja jonka mukaan nimettiin tuhansia suomalaistyttöjä 1930- ja 40-luvuilla.
Linnanheimon elokuvaura alkoi Valentin Vaalan ohjaamassa ja vuonna 1934 valmistuneessa elokuvassa Helsingin kuuluisin liikemies. Regina suhtautui näyttelemiseen alusta asti antaumuksellisesti. Kuitenkin vasta Teuvo Tulio nosti hänet varsinaiseen tähteyteen ja Tulion ohjaaman varhaisen elokuvan Nuorena nukkunut perusteella Linnanheimo kiinnitettiin ajan suurimman yhtiön Suomen Filmiteollisuuden näyttelijäksi.
Suosionsa huipulla Regina nähtiin mm. Tauno Palon vastanäyttelijänä T.J. Särkän menestyselokuvassa Kaivopuiston kaunis Regina sekä Leif Wagerin kanssa Ossi Elstelän ohjaamassa Katariinassa ja Munkkiniemen kreivissä. Sotien jälkeisinä vuosina Linnanheimo palasi takaisin Teuvo Tulion elokuviin, joissa hän näytteli ehdottomasti vaativimmat osansa. Tulion elokuvia ei oltu rakennettu vain Reginan ulkonäön ja tähtikuvan varaan, vaan ne tarjosivat hänelle todellisia haasteita.
Regina Linnanheimon tiivis yhteistyö Tulion kanssa ulottui pidemmälle kuin vain näyttelijäsuorituksiin. Linnanheimo harjoitti muita näyttelijöitä, muokkasi sisältöä ja lopulta käsikirjoitti elokuvat Rikollinen nainen ja Olet mennyt minuun vereeni. Näissä elokuvissa hän loi epäsovinnaisen ja suorastaan kammottavan kuvan avioliitosta. Regina Linnanheimo olikin naisasianainen, joka kannatti naisen riippumatonta asemaa sekä käsikirjoituksissaan että yksityiselämässään.
Regina Linnanheimo palkittiin Jussi-patsaalla elokuvien Levoton veri ja Rakkauden risti pääosista. Elokuvayleisö otti kuitenkin ristiriitaisesti vastaan Reginan roolihahmojen muutoksen glamouria tihkuvasta romanttisesta sankarittaresta prostituoiduksi, alkoholistiksi tai mielenvikaiseksi vangiksi. Linnanheimon viimeiseksi elokuvarooliksi jäi 1956 valmistunut Olet mennyt minun vereeni.
Vetäydyttyään valkokankaalta Linnanheimo toimi kielenkääntäjänä ensiksi eri filmiyhtiöissä, sen jälkeen Mainos-TV:ssä ja lopulta Yleisradiolla. Toimiessaan kääntäjänä hän käytti nimeä Regina Mörner, jonka nimen hän oli saanut lyhyeksi jääneestä avioliitostaan ruotsalaisen arkkitehdin, kreivi Carl Robert Mörnerin kanssa.
|
Regina Linnanheimo Teuvo Tulion elokuvassa Rikollinen nainen, 1952
© Suomen Elokuva-arkiston kokoelmat |
