Lisätietoa näyttelystä / Mera info om utställningen

Kaikki alkoi hiirestä

Walt Disneyn Höyrylaiva Ville vuodelta 1928 oli maailman ensimmäinen synkronoidulla äänellä varustettu animaatio. Tämän piirretyn lyhytelokuvan pääosassa oli yksi viime vuosisadan tunnetuimmista hahmoista: Mikki Hiiri. Hahmon oli luonut Disney ja piirtänyt Ub Iwerks. Mikki oli esiintynyt jo aiemmin samana vuonna animaatioissa Laukkaava Gaucho ja Lentohullu, jotka tulivat julkiseen levitykseen vasta myöhemmin. Värielokuvassa Mikki Hiiri esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1935. Samalla vuosikymmenellä seuraan liittyivät muun muassa Aku Ankka, Hessu Hopo ja Pluto.

Jo ennen Mikki Hiirtä Disney yhteistyökumppaneineen oli luonut ihmisen tavoin käyttäytyviä eläinhahmoja, muun muassa Osku Kanin. Samantyyppisiä inhimillistettyjä
eläimiä oli nähty monissa eurooppalaisissa taideteoksissa kuten Philippe Rousseaun maalauksessa Maailmasta vetäytynyt rotta (1885).

Allt började med en mus

Walt Disneys Musse Pigg som Ångbåtskalle från år 1928 var världens första tecknade ljudfi lm med synkroniserat ljud. Huvudrollen i denna kort filmsanimation innehades av en av förra seklets mest kända gestalter: Musse Pigg. Figuren hade skapats av Disney och tecknats av Ub Iwerks. Musse hade förekommit redan tidigare samma år i animationerna Musse Pigg i vilda västern och Musse Piggs luftfärd, som distribuerades senare. Musse Pigg förekom första gången i en färgfi lm år 1935. Under samma årtionde kom också Kalle Anka, Långben och Pluto.

Redan före Musse Pigg hade Disney och hans samarbetspartners skapat djurgestalter som betedde sig som människor, bland dem Kaninen Oswald. Samma typ av förmänskligade djur förekom i många europeiska konstverk, som i Philippe Rousseaus Råttan som drog sig tillbaka från världen (1885).

Lähteet kirjallisuudesta

Walt Disney käytti useiden lyhytelokuviensa pohjana kreikkalaisen runoilijan Aisopoksen (n. 620–560 eaa) opettavaisia eläinsatuja, joiden juonta hän seurasi hyvinkin tarkasti. Disneyn kokoillan elokuvien lähteinä on puolestaan ollut eurooppalaisen lastenkirjallisuuden klassikoita, joiden tarinoiden työstämisessä hän mielellään käytti taiteilijan vapauksia.

Vuonna 1935 Disney matkusti perheineen Eurooppaan useaksi viikoksi. Tällä matkallaan hän keräsi merkittävän kuvakirjojen kokoelman, joka käsitti yli 300 teosta Ranskasta, Englannista, Saksasta ja Italiasta. Näyttelyn valikoima käsittää julkaisuja pääosin 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta.

Intryck från skönlitteraturen

Som utgångspunkt för fl era av sina kortfi lmer använde Walt Disney den grekiske diktaren Aisopos (ca 620–560 f.Kr.) pedagogiska djurfabler, vars intriger han följde mycket noga. Som källor för sina långfilmer använde han däremot den europeiska barnlitteraturens klassiker, men han utnyttjade gärna sin konstnärliga frihet i bearbetningen av berättelserna.

År 1935 reste Disney med sin familj till Europa på fl era veckor. Under den resan skaff ade han en betydande samling av bilderböcker, omfattande mer än 300 verk från Frankrike, England, Tyskland och Italien. På utställningen visas främst böcker från 1800-talet och början av 1900-talet.

Vaikutteet elokuvista

Disney ja hänen työntekijänsä kävivät ahkerasti katsomassa myös tavallisia elokuvia. Useasti koko elokuvasali vuokrattiin Disneyn studion henkilökunnalle. Disneyn animaatioissa 1930-luvun lyhytfi lmeistä lähtien näkyy selkeästi vaikutteita ajan elokuvista. Erityisesti saksalaiset ekspressionistiset elokuvat kuten Fritz Langin (1890–1976) Metropolis (1927) vaikuttivat merkittävästi Disneyn ensimmäisiin kokoillan animaatioihin.

Intryck från filmer

Disney och hans anställda gick ofta på bio, där de även såg vanliga fi lmer. Många gånger hyrde man hela biografsalongen för personalen vid Disneys studio. Ända från 1930-talets kortfi lmer kan man tydligt se influenser från samtida filmer i Disney-animationerna. De tyska expressionistiska fi lmerna, bland dem exempelvis Fritz Langs (1890–1976) Metropolis (1927), hade ett speciellt stort inflytande på Disneys första animerade långfilmer.

Ihmisenkaltaiset eläimet ja kasvit

Taiteilijat ja filosofit ovat aina olleet kiinnostuneita siitä, miten inhimillisiä piirteitä ja tunteita voidaan liittää eläimiin ja kasveihin. Ranskalaisen 1600-luvun runoilijan La Fontainen eläinsaduissa eläimet käyttäytyvät kuin ihmiset. Näitä satuja on kuvittanut muiden muassa ranskalainen J.J. Grandville (1803–47), jonka eläimet hienoine vaatteineen olivat välillä hyvinkin ihmismäisiä. Tästä eläinten inhimillistämisestä eli antropomorfismista tuli myös Walt Disneyn tavaramerkki.

Disneyn eläimet ovat usein hyväntahtoisia, mutta esimerkiksi puut edustavat joissakin elokuvissa kauhua ja pelkoa. Näin on Lumikki ja seitsemän kääpiötä -elokuvassa, jonka pelottava metsäkohtaus muistuttaa Gustave Dorén(1832–83) kuvituksia Dante Alighierin Jumalaisen näytelmän Helvetti-lukuun.

Människolika djur och växter

Konstnärer och filosofer har alltid intresserat sig för hur djur och växter kan förses med mänskliga drag och känslor. I den franska 1600-talspoeten La Fontaines fabler beter sig djuren som människor. Sagorna har bland annat illustrerats av fransmannen J.J. Grandville (1803–47), vars djur emellanåt är mycket människolika i sina fi na kläder. Antropomorfismen, förmänskligandet av djur, blev också Walt Disneys varumärke.

Disneys djur är ofta välvilliga, medan exempelvis träden i en del filmer representerar skräck och rädsla. Så är det i fi lmen Snövit och de sju dvärgarna, vars skrämmande skogsscen påminner om Gustave Dorés (1832–83) illustrationer till kapitlet om Helvetet i Dante Alighieris Den gudomliga komedin. 

Vaikutteet arkkitehtuurista

Vanhat eurooppalaiset kylät ja kaupungit
edustivat Disneylle esiteollisen ajan
rauhallista ja luonnonläheistä elämää.
Nämä nostalgiset paikat olivat esikuvia
monille kokoillan animaatioelokuvien
maisemille. Esimerkiksi Pinocchio-elokuvan kylä muistuttaa kovasti eteläsaksalaista Rothenburgin kaupunkia. Prinsessa Ruususen linna taas on saanut vaikutteita muun muassa keskiaikaisten kirjojen kuvituksista ja saksalaisen Neuschwansteinin linnan arkkitehtuurista.

Disney muisteli lämmöllä myös lapsuuden kotitilaa Marcelinessa, Missourin osavaltiossa. Näiden maisemien vaikutus näkyy hänen tuotannossaan. Elokuvien maisemien suunnitteluun vaikutti myös saksalainen romantiikan ajan taide. Prinsessa Ruusunen -elokuvan maisemasuunnittelusta vastannut Eyvind Earle oli kiinnostunut erityisesti Italian renessanssitaiteesta.

Intryck från arkitekturen

För Disney representerade gamla europeiska byar och städer det lugna och naturnära livet under den förindustriella perioden. De nostalgiska platserna stod som förebild för landskapen i fl era animerade långfilmer. Exempelvis påminner byn i filmen Pinocchio väldigt mycket om den sydtyska staden Rothenburg, medan Törnrosas slott har infl uerats av illustrationer i medeltida böcker och av arkitekturen i det tyska slottet Neuschwanstein.

Disney hade även varma minnen av sin barndoms hemgård i Marceline i delstaten Missouri. Influenserna från barndomens landskap syns också i hans produktion. Landskapsplaneringen i Disneyfilmerna påverkades även av konsten under den tyska romantiken. Eyvind Earle, som planerade landskapen i Törnrosa, intresserade sig speciellt för italiensk renässanskonst. 

Lasipalatsin Mediakeskus Oy ©2001 6.3.2009