|
Olin toissa kesänä ystävieni Minnan ja Davidin luona Lontoossa. Kolmen kuukauden pituisesta matkastani noin kuukauden asuin heidän luonaan. Heillä on poika, joka tuolloin oli kaksivuotias. Leikin pojan kanssa usein pienillä peikoilla, joita David oli kerännyt kasoittain kirpputoreilta. Peikoista ja pojasta tuli hyvin tärkeä osa vierailuani. Kun sitten olin lähdössä takaisin kotiin, Minna oli pojan kanssa saattamassa minua lentokentälle. Lentokoneessa tunsin laukussani jotain muhkuraista ja wau! punatukkainen peikko oli siellä. He olivat yhdessä lentokentällä livauttaneet laukkuuni juuri sen punaisen peikon, joka flirttaa Deeper-teoksessani.
Teoksessani Deeper on kysymys katseesta ja katseen voimasta. Monitorissa näkyvä trolli viekoittelee katsojaa, vaikka hahmona se on aika inhottava. Positiivisen katseensa ansiosta peikko kuitenkin pystyy saamaan myötätunnon puolelleen ja siitä tuleekin viehättävä. Tämä kaikille flirttaileva punatukkanen viekoittelija on täysin sukupuoleton, peikot eivät ole miehiä tai naisia. Se on ihmisen hassu kuva.
Monitorissa flirttailevasta peikosta huomaa, miten älyttömän paljon katse merkitsee. Koko videossa ei tapahdu muuta kuin se, että peikon silmät vähän liikahtelevat. Silmien pieni liike saa muovisen kappaleen henkiin. Mikään muu ei peikossa oikeastaan liiku, suu pikkuisen värähtää hymyyn… Kuvasin noin 15 senttiä korkean peikkoni videokamerallani. Olen vielä aika tumpelo tietokoneiden kanssa, eikä koneessani ole animaatio-ohjelmaa. Muokkasin peikon ilmeitä Photo Shopissa kuva kerrallaan.
Teoksen nimi Deeper (suom. syvemmälle) liittyy siihen, että katse joko johdattaa syvemmälle tai vaihtoehtoisesti katkaisee yhteyden. Siitä huolimatta että ihmiset puhuvat paljon, niin loppujen lopuksi katseet ja eleet määrittelevät sen, miten ihmiset toimivat keskenään. Ihmisten tavatessa katseet ja eleet saavat keskustelun jatkumaan syvemmälle tai lopettavat sen alkuunsa. Niistä päätellään kiinnostaako toinen ihminen. Katse liittyy kaikkeen; tutustumiseen, ihmissuhteisiin, työpaikanhakuun ja etenemiseen uralla. Sosiaalisuudessa ei välttämättä ole kyse siitä, että on hyvä puhumaan. Monet ihmiset pärjäävät elämässään pelkällä olemuksellaan. Tai hymyllään. Silmien pitää hymyillä. Sen kyllä huomaa, jos suu nauraa mutta silmät eivät.
Teoksen nimi on englanniksi, vaikka itseäni ärsyttää englannin turha käyttö Suomessa kamalasti. Mutta ajattelin, että nimestä Syvemmälle tulee liian fallisia mielleyhtymiä ja aina mieleen jonkinlainen tunkeutumisjuttu. Englanninkieli ehkä hieman neutraloi sitä. Mutta tosiasiassa ehkä haluankin kansainvälistä menestystä ja kaikki muu on selittelyä.
Välillä pelkään että teokseni ovat liian löllöjä. Onko kiva yhtään seksikästä? Rankka on aina seksikkäämpää kuin kiva. Maailmassa on niin paljon paskaa, että oikeastaan yritän sulkea siltä silmäni. Siksi melkein kaikki taideteokseni käsittelevät asioita, joita rakastan tai jotka ovat mielestäni tärkeitä ja vaikuttavat elämään ja hyvinvointiin. Usein se on lähtökohtana teoksissani. Esimerkiksi tähän Deeper-teokseen ja videolla esiintyvään peikkoon liittyy se Lontoossa koettu vahva positiivinen lataus ja yhdessäolo. En usko, että ihmiset olisivat päässeet tänne asti jos maailmassa ei olisi enemmän hyvyyttä kuin pahuutta.
----------------------------------------
Arto Korhosen 12.7.2002 tehdyn haastattelun pohjalta kirjoittanut Anna-Kaisa Rastenberger
|
Arto Korhonen, Deeper, 2002. Kuva: Hanna Rikkonen |
