Lisätietoja Pixarista – Mera info om Pixar

PIXAR – 20 VUOTTA ANIMAATIOITA

Näyttely Pixar – 20 vuotta animaatioita esittelee yli 500 alkuperäistä taideteosta, jotka havainnollistavat miten Pixar-studioiden animaatioelokuvien maailmat, hahmot ja tarinat ovat syntyneet. Näyttely kattaa Pixarin tuotannon varhaisista lyhytelokuvista uusimpaan, vasta vuoden 2008 lopulla levitykseen tulevaan Wall•E–elokuvaan.

Pixarin Toy Story – Leluelämää (1995) oli kaikkien aikojen ensimmäinen täyspitkä tietokoneanimoitu elokuva. Se antoi animaation ilmaisulle ennen näkemättömiä mahdollisuuksia. Tietokone on kuitenkin vain väline, joka mahdollistaa elokuvien fantastiset maailmat. Pixarin animaatioiden tekemisen taustalla on edelleen valtavasti perinteistä käsin tehtyä taidetta: piirtämistä, maalaamista ja muovailemista. Lukuisten lahjakkaiden Pixarilla työskentelevien taiteilijoiden työ onkin tämän näyttelyn keskiössä.

Tarinankertomisen taito on Pixarin ydinosaamista. Studion luova johtaja John Lasseter on sanonut, että animaation tekemiseen tarvitaan kolme asiaa: maailma, hahmot ja tarina. Nämä kolme animaation perusainesta ovat näyttelyn punainen lanka.

PIXAR – 20 ÅR AV ANIMATION

Utställningen Pixar – 20 år av animation presenterar mer än 500 originalkonstverk som illustrerar hur miljöerna, karaktärerna och berättelserna har skapats i Pixarstudions animationsfilmer. Utställningen täcker Pixars produktion från de tidiga kortfilmerna till den senaste filmen Wall•E som har premiär i slutet av år 2008.

Pixars Toy Story (1995) var den allra första datoranimerade långfilmen. Den öppnade helt nya möjligheter för animationen. Datorn är trots allt bara ett verktyg som möjliggör de fantastiska miljöerna i filmerna. Bakom varje animationsfilm av Pixar finns alltjämt en hel del traditionell konst som görs för hand: teckning, målning och modellering. Verken som Pixars många begåvade konstnärer gör är centrala i denna utställning.

Historieberättandet är en av Pixars specialtalanger. Studions kreativa ledare John Lasseter har sagt att för att göra en animation behövs det tre saker: miljö, karaktärer och berättelse. Dessa tre grundingredienser är den röda tråden i utställningen.

POIMINTOJA PIXARIN HISTORIASTA

1984
Animaattorikyky John Lasseter siirtyy Disneyltä George Lucasin Industrial Light and Magic –yhtiön (ILM) tietokonegrafiikkayksikköön. Samana vuonna Lasseter ohjaa ensimmäisen 3D-lyhytelokuvansa Andrén ja Wally B:n seikkailut.

1986
Apple-yhtiön perustaja Steve Jobs ostaa ILM:n tietokonegrafiikkayksikön, josta syntyy uusi itsenäinen yhtiö Pixar. Yksikön teknisenä johtajana työskennellyt Edwin Catmull on yksi Pixarin perustajista. Uusi yhtiö keskittyi tuottamaan elokuvaefektien sijaan itsenäisiä tietokoneanimaatioita. Pixar tekee lyhytanimaatio Luxo Jr :n’ jonka pienestä lampusta tulee Pixarin tunnuskuva.

1989
John Lasseterin TinToy voittaa parhaan lyhytelokuvan Oscarin.

1990
Pixar tekee useita animoituja mainoksia. Lyhytelokuva Knick knack palkitaan parhaana lyhytelokuvafestivaaleilla sekä Seattlessa että Barcelonassa.

1991
Pixar solmii yhteistyösopimuksen Disneyn kanssa ja pääsee keskittymään pitkän tietokoneanimaation tekemiseen.

1995
Kaikkien aikojen ensimmäisestä koko illan animaatioelokuvasta Toy Story – Leluelämää tulee vuoden tuottoisin ensi-iltaelokuva. John Lasseter saa elokuvasta erikois-Oscarin

1997
Pixar kehittää uutta teknologiaa lyhytelokuvaan Gerin peli. Sen avulla iho ja vaatteet saadaan näyttämään entistä realistisimmilta. 1998 Gerin peli saa parhaan lyhytelokuvan Oscarin.

2002 LIntuset voittaa parhaan lyhytelokuvan Oscarin, Monsterit Oy saa Oscarin parhaasta laulusta (Randy Newmanin If I didn’t have you).

2003 Nemoa etsimässä ilmestyy ja voittaa seuraavana vuonna parhaan animaatioelokuvan Oscarin.

2004 Ihmeperhe ilmestyy ja voittaa seuraavana vuonna kaksi Oscaria.

2006 Autot ilmestyy. Disney ostaa Pixarin, ja yhtiöt yhdistetään. Rottatouille ilmestyy 2007.

PLOCK UR PIXARS HISTORIA

1984
Animatortalangen John Lasseter flyttar över från Disney till datorgrafikenheten på Georg Lucas bolag Industrial Light and Magic (ILM). Samma år regisserar Lasseter sin första korta 3D-animation PÅ äventyr med André och Wally B.

1986
Bolaget Apples grundare Steve Jobs köper upp datorgrafikenheten på ILM, som bildar det nya självständiga bolaget Pixar. Enhetens tekniska ledare Edwin Catmull är en av Pixars grundare. Det nya bolaget koncentrerar sig på att producera självständiga dataanimationer i stället för filmeffekter. Pixar gör den korta animationen Luxo Jr. Den lilla lampan i animationen blir Pixars logo.

1989
John Lasseters Tin Toy vinner en Oscar för bästa kortfilm.

1990
Pixar gör flera animerade reklamer. Kortfilmen Knick knack vinner första pris på kortfilmsfestivalerna i både Seattle och Barcelona.

1991
Pixar skriver ett samarbetskontrakt med Disney och kan koncentrera sig på att göra en långfilmsanimation.

1995
Den allra första långfilmsanimationen Toy Story är årets mest lönsamma premiär. John Lasseter får en special-Oscar för filmen.

1997
Pixar utvecklar ny teknologi för filmen Geris spel. Med dess hjälp får man huden och kläderna att se ännu mer realistiska ut. 1998 får Geris spel en Oscar för bästa kortfilm.

2002
På tråden vinner en Oscar för bästa kortfilm, Monsters Inc. får en Oscar för bästa sång (Randy Newmans If I didn’t have you).

2003 Hitta Nemo har premiär och vinner följande år en Oscar för bästa animationsfilm.

2004 Superhjältarna har premiär och vinner två Oscars följande år.

2006 Bilar har premiär. Disney köper upp Pixar och bolagen förenas. Råttatouille har premiär 2007.

 

Toy Story Zoetrooppi

Zoetrooppi on 1800-luvulta peräisin oleva keksintö, jonka avulla liikkuvan kuvan illuusio pystyttiin toteuttamaan jo ennen elokuvan keksimistä. Perinteinen zoetrooppi on lieriön muotoinen pyörivä laite, jonka sisäreunoilla on kuvia. Kun lieriötä pyörittää sopivalla nopeudella ja samalla katsoo kuvia lieriön laidoille tehtyjen reikien läpi, kuvasarja näyttää liikkuvan.

Seuraavassa näyttelyhuoneessa oleva Pixarin Toy Story Zoetrooppi toimii hiukan eri lailla. Laitteessa on kiekko, joka pyörii yhden kierroksen sekunnissa. Kiekkoon on asetettu Toy Story –elokuvista tehtyjä hahmonukkeja. Kustakin hahmosta on 18 erilaista versiota, jotka ovat hieman erilaisissa asennoissa.

Zoetroopissa välkkyy strobovalo, joka saa aikaan sen, että kiekon pyörimisliikkeen sijaan näemme yksittäisten hahmojen liikkuvan. Vilkkuva valo siis ikään kuin pysäyttää kiekon pyörivän liikkeen nopeasti toisiaan seuraaviksi perättäisiksi kuviksi, jotka silmä näkee yhtenäisenä liikkeenä.

Toy Story –zoetroopin innoittaja on Tokion Mitaka-puistossa sijaitsevan Ghibli-museon kolmiuloitteinen Pomppiva Totoro –zoetrooppi.

Vilkkuva valo voi altistaa osan epilepsia- ja migreenipotilaista kohtaukselle.

Toy Story Zoetrope

Zoetropen är en uppfinning från 1800-talet. Med den kunde man förverkliga illusionen om en rörlig bild redan innan filmen uppfanns. Den traditionella zoetropen är en snurrande cylinder, som har tecknade bilder på insidan. Då cylindern snurrar med lagom hastighet och då man samtidigt genom springor som har gjorts i cylinderns kanter ser på bilderna, ser det ut som om bilderna rör på sig.

Pixars Toy Story Zoetrope som finns i följande utställningsrum fungerar lite annorlunda. Den består av en skiva som snurrar runt ett varv per sekund. Figurer från filmen Toy Story är placerade på skivan. Det finns 18 olika versioner av alla figurer, där figurernas ställning är lite ändrad.

I zoetropen blinkar ett stroboljus som gör att istället för att se skivan snurra, ser vi de enskilda figurerna röra på sig. Det ser alltså ut som om det blinkande ljuset stannar upp skivans rörelse och bilderna vi ser följer på varandra i så snabb takt att våra ögon uppfattar det som en enhetlig rörelse.

Toy Story Zoetrope har inspirerats av den tredimensionella zoetropen Hoppande Totoro på Ghiblimuseet i Mitaka i Tokyo.

Det blinkande ljuset kan förorsaka sjukdomsattacker hos epilepsi- och migränpatienter.

 

Lasipalatsin Mediakeskus Oy ©2001 29.1.2008