Yleistä



Helsingin kaupungin taidemuseolla on näyttelytilat Tennispalatsissa sekä Meilahden museorakennuksessa. Näyttelytoiminnan lisäksi taidemuseo toimii Uudenmaan läänin aluetaidemuseona, pitää yllä Kluuvin galleriaa sekä hoitaa ja kartuttaa Helsingin kaupungin taidekokoelmaa. Tähän kokoelmaan kuuluvat myös kaupungin julkiset taideteokset.

NÄYTTELYTOIMINTA

Taidemuseon näyttelytoiminta keskittyy vaihtuviin näyttelyihin. Näyttelypolitiikassaan museo ei ole ajallisesti eikä alueellisesti sidottu. Museo voi toimia yhtälailla nykytaiteen kentällä, populaarikulttuurin ilmiöissä kuin perinteisten kaunotaiteenkin alueella. Kansainvälisyys on näyttelyohjelmalle leimallista ja yhteistyökumppaneita on eri puolilta maailmaa Latinalaisesta ja Pohjois-Amerikasta Aasiaan ja Eurooppaan. Omia kokoelmia hyödynnetään laajasti näyttelyohjelmistossa. Kluuvin galleria keskittyy ajankohtaisen suomalaisen nykytaiteen esittelyyn.

Taidemuseo Tennispalatsi
Tennispalatsin näyttelytilat avautuivat yleisölle keväällä 1999. Tennispalatsissa taidemuseo kykenee palvelemaan yleisöä keskellä Helsinkiä ja kaupungin merkittävää kuvataidekeskittymää. Tennispalatsin elokuvateattereiden, kahviloiden ja ravintoloiden tuoma yleisö luo luontevan mahdollisuuden laajentaa museon kävijäpohjaa ja tarjoaa uusia lähtökohtia myös näyttelyiden suunnittelulle. Rinnakkaiselo viereisen Kulttuurien museon kanssa on kansainvälisestikin harvinainen mahdollisuus sekä yleisölle että museoille itselleen.

Taidemuseo Meilahti
Meilahden museorakennus sijaitsee Seurasaaren lähellä, keskellä vanhaa puistoaluetta. Rakennus valmistui vuonna 1976. Meilahden näyttelyohjelmassa korostuvat, vaihtuvien näyttelyiden ohella, kaupungin taidemuseon omista kokoelmista kootut sekä niiden aihepiirien ympärille rakennetut näyttelyt.

Kluuvin galleria
Kluuvin galleria on profiloitunut nuoren suomalaisen kuvataiteen esittelyyn. Pääpaino on ei-kaupallisessa, kokeilevassa taiteessa. Galleria pyrkii tarjoamaan tilaisuuksia monille sellaisille näyttelyprojekteille, joita muualla Helsingissä on vaikea toteuttaa.

MUSEOPEDAGOGINEN TOIMINTA

Museopedagogia eli lyhyemmin peda on taidemuseon yleisön huomioimista eri tavoin. Se tarjoaa museokävijöille tietoa näyttelyistä tekstien ja opastusten kautta sekä toimintaa ja elämyksellistä ohjelmaa. Tavoitteena on haastaa kävijöitä tekemään omia tulkintoja taiteesta ja pohtimaan sen merkityksiä.

Työpajatoiminta on pedan ydinaluetta. Monipuolisesti varustellut työpajat sekä Tennispalatsin että Meilahden näyttelytilojen välittömässä yhteydessä tuovat oman tekemisen ja sen kautta oppimisen osaksi taiteen tarkastelua.

Yleensä museopedagogia mielletään lasten ja nuorten taidekasvatustoiminnaksi, mutta toimintaa suunnataan yhtä hyvin muillekin ikäryhmille; tavoitteena on kaikkien elinikäinen oppiminen.

Museopedagogian vastuulla on myös edistää museon saavutettavuutta siten, että liikkuminen, näkeminen, kuuleminen, tiedon hankkiminen ja elämysten saaminen tulisi mahdollisimman helpoksi ja esteettömäksi kaikille sekä Tennispalatsin että Meilahden näyttelytiloissa.

KOKOELMATOIMINTA

Taidemuseolla on laajat ja merkittävät, yli 6000 teosta sisältävät taidekokoelmat. Kokoelman pääosa on 1900-luvun suomalaista taidetta, mutta mukana on myös kansainvälistä taidetta ja vanhempia kotimaisia mestariteoksia. Kokoelmat karttuvat sekä taidemuseon omien vuosittaisten hankintojen että saatujen lahjoitusten kautta.

Peruskokoelmat pitävät sisällään useita lahjoituskokoelmia, joista tärkeimpiä ovat Bäcksbackan, Beckerin, Roos-Hasselblattin, Arokallion, Lindebergin, Laaksosen sekä Sysin kokoelmat.

JULKINEN TAIDE

Helsingissä on monta sataa julkista taideteosta, muistomerkkiä ja muistolaattaa, joista suuri osa kuuluu kaupungin taidemuseon kokoelmiin. Julkisilla paikoilla, kuten puistoissa ja aukioilla sijaitsevien taideteosten lisäksi kokoelmiin kuuluvat myös kaupungin omistamiin kiinteistöihin hankitut teokset.

Kaupungin taidemuseo vastaa julkisten taideteosten kunnosta ja ylläpidosta sekä teosten rekisteröinnistä. Taidemuseon toimesta organisoidaan ja valvotaan vuosittain myös kaupungin uusien julkisten taideteosten hankintaan, toteuttamiseen ja sijoittamiseen liittyviä hankkeita.

ALUEMUSEOTOIMINTA

Helsingin kaupungin taidemuseosta tuli Uudenmaan läänin aluetaidemuseo 1993. Aluetaidemuseona taidemuseo tarjoaa läänin alueella mm. kiertonäyttelyitä, aluetta koskevaa tutkimus- ja tiedotustoimintaa sekä konservointipalvelujen yms. konsultaatiota.

KONSERVOINTI

Konservointilaitoksen päätyöllistäjänä ovat näyttelyvaihdot, jolloin jokaiselle yksittäiselle teokselle tehdään tulo- ja lähtötarkastukset sekä suunnitellaan ripustustapa. Konservaattorit tarkastavat ja kunnostavat myös taidemuseon omat teokset aina silloin, kun niitä lainataan muihin museoihin tai näyttelyihin. Lisäksi kaupungin laitoksiin, virastoihin ja esim. kouluihin sijoitettujen taideteosten kunnostaminen sekä niiden siirtojen valvominen ja organisointi kuuluvat konservaattoreiden tehtäviin.

JULKAISUT

Taidemuseo julkaisee vuosittain näyttelyihin liittyviä näyttelyluetteloita. Muista julkaisuista mainittakoon kaupungin julkisia veistoksia esittelevä julkaisusarja, jonka ensimmäiset niteet ilmestyivät 1998. Taidemuseo painattaa ja myy myös näyttelyihin liittyviä julisteita ja postikortteja.

HALLINTO

Aiemmin Helsingin kaupungin kulttuuriasiainkeskukseen kuulunut taidemuseo aloitti itsenäisenä virastona 1.1.1998. Taidemuseon johtosäännön mukaisesti Helsingin kaupungin taidemuseon johtokunta ja sen alainen taidemuseo vastaavat kaupungin kuvataidepolitiikasta ja taidemuseotoiminnasta sekä muista sille määrätyistä alan tehtävistä hyväksyttyjen tavoitteiden mukaisesti.







Päivitetty: 10.11.2006

Toimintakertomuksia:
  • Toimintakertomus 2007
  • Toimintakertomus 2006
  • Toimintakertomus 2005
  • Lasipalatsin Mediakeskus Oy ©2001 10.11.2006