| |
|
|
konstnär |
Radoslaw Gryta (1955 - )
|
|
|
verk |
Monument till de vanliga | |
|
|
karta | Strandparken, Brobacka |
|
|
|
|
|
|
Monument till de vanliga består av tolv oslipade granitblock med inhuggna strofer ur den polske diktaren Tadeus Rózewicz dikt "Kertomus vanhoista naisista" (Berättelsen om gamla kvinnor) i finsk översättning av Jarmo Jääskeläinen. Dikten kan läsas i sin helhet på finska, polska och engelska på infostenen i parken.
Med det här verket önskar Gryta hylla vardagslivet. Samtidigt protesterar han mot de pretentiösa krigsmonumenten och hjältestatyerna. Monument till de vanliga är glest placerat i en grässluttning, betraktaren måste gå från en sten till en annan för att läsa tankarna på dem. Verket tvingar inte sin massivitet på betraktaren, utan man får själv avgöra om man vill ta emot dess budskap. Textfragmenten på stenblocken är dessutom ställvis svårlästa, vilket understryker diktens innehåll och varje ord i den. Verket har tidigare visats i Hvitträsk, i Jämsä stenbank och i Alexanderskyrkans park i Tammerfors. Diktaren Tadeuz Rózewicz var närvarade själv när verket avtäcktes i Strandparken.
Dikten lyder på finska:
Kertomus vanhoista naisista Minä pidän vanhoista naisista rumista naisista motkottavista mummoista he ovat maan suola he eivät inhoa inhimillistä jätettä he tuntevat rakkauden ja uskon mitalin kääntöpuolen he tulevat ja menevät diktaattorit leikkivät pelleä heidän kätensä ovat likaiset ihmisveren tahrimat vanhat naiset nousevat aamun sarastaessa ostavat lihaa hedelmiä leipää siivoavat valmistavat ruokaa seisovat kadulla kädet ristissä vaikenevat vanhat naiset ovat kuolemattomia Hamlet riehuu verkossa Faust näyttelee alhaista ja naurettavaa roolia Raskolnikov iskee kirveellä vanhat naiset ovat tuhoutumattomia he hymyilevät lempeästi jumala kuolee vanhat naiset nousevat niin kuin joka päivä aamun sarastaessa ostavat leipää viiniä kalaa sivilisaatio kuolee vanhat naiset nousevat aamun sarastaessa avaavat ikkunat siivoavat roskat ihminen kuolee vanhat naiset pesevät ruumiit hautaavat kuolleet istuttavat kukkia haudoille minä pidän vanhoista naisista ryppyisistä naisista motkottavista mummoista he uskovat ikuiseen elämään he ovat maan suola puun kuori he ovat eläinten nöyrät silmät he näkevät pelkuruuden ja sankaruuden suuruuden ja pienuuden oikeissa suhteissa arkipäivän vaatimuksiin heidän poikansa löytävät Amerikan tuhoutuvat Thermopylaissa kuolevat risteillä valloittavat avaruuden vanhat naiset lähtevät aamun sarastaessa kaupunkiin ostavat maitoa leipää lihaa maustavat keiton avaavat ikkunat vain narrit nauravat ryppyisille naisille motkottavat mummoille sillä he ovat kauniita naisia hyviä naisia vanhoja naisia he ovat muna salaisuus ilman salaisuutta vierivä pallo vanhat naiset ovat pyhien kissojen pyhiä muumioita he ovat pieniä kurttuisia kuivuneita lähteitä hedelmiä tai lihavia munanmuotoisia buddhia kun he kuolevat silmistä virtaa kyynel joka yhtyy suupielessä nuoren tytön hymyyn
©
Kuvasto
© Helsingfors stads konstmuseum
WWW: Lasipalatsin Mediakeskus Oy, Flammable Solutions Oy 2001
|
|
|
|