| |  |
 |
 |
| konstnär |
Radoslaw Gryta (1955 - )
|
|
|
| verk |
Monument till de vanliga | |
|
|
|
karta | Strandparken, Brobacka |
|
|
| |
|
|
|
|
Monument till de vanliga består av tolv oslipade granitblock med inhuggna strofer ur den polske diktaren Tadeus Rózewicz dikt "Kertomus vanhoista naisista" (Berättelsen om gamla kvinnor) i finsk översättning av Jarmo Jääskeläinen. Dikten kan läsas i sin helhet på finska, polska och engelska på infostenen i parken.
Med det här verket önskar Gryta hylla vardagslivet. Samtidigt protesterar han mot de pretentiösa krigsmonumenten och hjältestatyerna. Monument till de vanliga är glest placerat i en grässluttning, betraktaren måste gå från en sten till en annan för att läsa tankarna på dem. Verket tvingar inte sin massivitet på betraktaren, utan man får själv avgöra om man vill ta emot dess budskap. Textfragmenten på stenblocken är dessutom ställvis svårlästa, vilket understryker diktens innehåll och varje ord i den. Verket har tidigare visats i Hvitträsk, i Jämsä stenbank och i Alexanderskyrkans park i Tammerfors. Diktaren Tadeuz Rózewicz var närvarade själv när verket avtäcktes i Strandparken.
Dikten lyder på finska:
Kertomus vanhoista naisista
Minä pidän vanhoista naisista rumista naisista motkottavista mummoista
he ovat maan suola
he eivät inhoa inhimillistä jätettä
he tuntevat rakkauden ja uskon mitalin kääntöpuolen
he tulevat ja menevät diktaattorit leikkivät pelleä heidän kätensä ovat likaiset ihmisveren tahrimat
vanhat naiset nousevat aamun sarastaessa ostavat lihaa hedelmiä leipää siivoavat valmistavat ruokaa seisovat kadulla kädet ristissä vaikenevat vanhat naiset ovat kuolemattomia
Hamlet riehuu verkossa Faust näyttelee alhaista ja naurettavaa roolia Raskolnikov iskee kirveellä
vanhat naiset ovat tuhoutumattomia he hymyilevät lempeästi jumala kuolee vanhat naiset nousevat niin kuin joka päivä aamun sarastaessa ostavat leipää viiniä kalaa sivilisaatio kuolee vanhat naiset nousevat aamun sarastaessa avaavat ikkunat siivoavat roskat ihminen kuolee vanhat naiset pesevät ruumiit hautaavat kuolleet istuttavat kukkia haudoille
minä pidän vanhoista naisista ryppyisistä naisista motkottavista mummoista
he uskovat ikuiseen elämään he ovat maan suola puun kuori he ovat eläinten nöyrät silmät
he näkevät pelkuruuden ja sankaruuden suuruuden ja pienuuden oikeissa suhteissa arkipäivän vaatimuksiin
heidän poikansa löytävät Amerikan tuhoutuvat Thermopylaissa kuolevat risteillä valloittavat avaruuden
vanhat naiset lähtevät aamun sarastaessa kaupunkiin ostavat maitoa leipää lihaa maustavat keiton avaavat ikkunat
vain narrit nauravat ryppyisille naisille motkottavat mummoille
sillä he ovat kauniita naisia hyviä naisia vanhoja naisia he ovat muna salaisuus ilman salaisuutta vierivä pallo
vanhat naiset ovat pyhien kissojen pyhiä muumioita
he ovat pieniä kurttuisia kuivuneita lähteitä hedelmiä tai lihavia munanmuotoisia buddhia
kun he kuolevat silmistä virtaa kyynel joka yhtyy suupielessä nuoren tytön hymyyn
©
Kuvasto
© Helsingfors stads konstmuseum
WWW: Lasipalatsin Mediakeskus Oy,
Flammable Solutions Oy 2001
|
|
|
|
|
