| |  |
 |
 |
| tekijä |
Walter Runeberg (1838 - 1920)
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Hampus Dalströmin suunnittelema Ylioppilastalo valmistui 1870. Rakennuksen empire-arkkitehtuuria korostavan friisin laati Walter Runeberg. Kleobis ja Biton -aiheisen friisin luonnos valmistui Roomassa jo 1874. Teoksen työstäminen ja sementtiin valaminen kesti kuitenkin huomattavan kauan ja paikalleen teos asetettiin vasta elokuussa 1878.
Friisin keskusryhmän muodostavat äitiään vaunuissa vetävät Kleobis ja Biton. Heitä seuraa friisin vasemmassa reunassa kulttiesineitä kantavien papittarien kulkue sekä muutamien henkilöiden ja parin uhrilampaan ryhmä. Oikeassa laidassa puolestaan ovat kuvattuina kulkuetta seuraavat sotilaat ja kansalaiset. Teoksen molemmin puolin on jaettu teksti "Spei suae patria dedit" (Isänmaa antoi toivolleen). Kleobiin ja Bitonin tarina on pojan rakkautta äitiin kuvaava klassinen myytti. Myytin mukaan vanha papitar halusi jumalatar Junon kunniaksi vietetyn Matronalia -juhlan aikaan matkustaa Argosin temppeliin, jossa oli palvellut jumalatarta ennen avioitumistaan. Koska matka oli liian pitkä vanhan naisen käveltäväksi, äiti pyysi poikiaan valjastamaan kaksi valkoista, nuorta lehmää vankkureitaan vetämään. Veljekset eivät kuitenkaan löytäneet lehmiä ja haluamatta tuottaa äidilleen pettymystä valjastivat itsensä kärryjen juhdiksi. Kulkueen edetessä kaupungin läpi ihmisjoukot kerääntyivät kunnioittamaan poikien uhrautuvaa tekoa.
Temppelissä kiitollinen äiti rukoili naisten suojeluspyhimys Junoa siunaamaan ansioituneita poikiaan suurimmalla mahdollisella lahjalla ja palatessaan seremonioiden päätyttyä portaaliin löysi uupumuksesta nukkuvat poikansa kuolleina. Ylijumala Jupiterin puoliso, avio-onnen ja lapsen onnellisen syntymän jumalatar oli kuljettanut veljekset unessa Paratiisiin, Elysiumin kentille, ikuisen elämän ja onnen paikkaan.
©
© Helsingin kaupungin taidemuseo
WWW-toteutus: Lasipalatsin Mediakeskus Oy,
Flammable Solutions Oy 2001
|
|
|
|
|
