| |
|
|
tekijä |
Felix Nylund (1878 - 1940)
|
  |
|
|
|
|
kartalla | Kolmen sepän aukio, Mannerheimintien ja Aleksanterinkadun kulmaus, Kluuvi |
|
|
|
|
|
|
|
Pro Helsingfors -säätiö tilasi patsaan ja lahjoitti sen Helsingin kaupungille. Felix Nylund otti osaa jo 1913 J.V. Snellmanin muistomerkkikilpailuun seppä-aiheisella teoksella. Vuonna 1919 Nylund teki piirroksen, jossa kolmea seppää esittävä veistos oli sijoitettu kymmenen metriä korkean pylvään päähän. Nämä varhaiset suunnitelmat eivät toteutuneet, mutta Nylund hyödynsi aiheen tehdessään Kolmen sepän patsasta Vanhan ylioppilastalon edessä olleen kaivon paikalle. Veistos paljastettiin 2. päivänä joulukuuta 1932.
Kolmen sepän veistoksen on oletettu symboloivan mm. ihmisen työtä ja yhteistoimintaa. Seppien malleina on ollut useita henkilöitä. Mestarisepän kasvonpiirteet Nylund lainasi runoilija Arvid Mörneltä. Moukarin ylös kohottanut seppä on Nylundin nuoruusvuosien omakuva ja kolmas seppä sai piirteensä kivenhakkaaja Aku Nuutiselta, joka oli Felix Nylundin tärkeä apulainen. Kehon malleina kerrotaan olleen muurari Paavo Koskinen ja poliisi Sundström.
Veistoksen tyyli on klassisen ihannoidusti sävytettyä realismia. Veistos on pronssia ja jalusta punaista graniittia. Jalustan yläosaa kiertää latinankielinen teksti MONUMENTUM - PONENDUM - CURAVIT - LEGATUM - J. TALLBERGIANUM - PRO HELSINGFORS A.D. MCMXXXII. Suomeksi: Muistomerkin pystytti Pro Helsingfors säätiö J. Tallbergin testamentin mukaisesti vuonna 1932.
Pommisirpaleiden jäljet jalustassa ovat peräisin Helsingin suurpommituksesta 1944 helmikuussa. Ne ovat jalustassa sodan ja pommituksen muistomerkkinä.
©
Muu tekijänoikeuden haltija
© Helsingin kaupungin taidemuseo
WWW-toteutus: Lasipalatsin Mediakeskus Oy, Flammable Solutions Oy 2001
|
|
|
|