| |  |
 |
 |
| tekijä |
Aimo Tukiainen (1917 - 1996)
|
|
|
|
| teos |
Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas |
|
|
|
|
kartalla | Mannerheimintie, Nykytaiteen museon aukio |
|
|
|
|
|
|
|
|
|
Vapaaherra Carl Gustav Emil Mannerheim (1867-1951) oli Suomen marsalkka, valtionhoitaja (1918-19) ja tasavallan presidentti (1944-46). Sotilaallisten ja valtiomiesansioidensa vuoksi Mannerheim on Suomen 1900-luvun historian merkittävimpiä hahmoja. Hänen syntymäpäivänään 4. kesäkuuta on vietetty puolustusvoimain lippujuhlapäivää vuodesta 1942.
Ajatus Mannerheimin ratsastajapatsaasta syntyi jo 1930-luvulla, mutta ensimmäiset yritykset sen toteuttamisesta eivät toteutuneet. Mannerheimin kuoltua muistomerkkiajatus nousi uudelleen ajankohtaiseksi ja 1952 järjestettiin kilpailu, jonka ensimmäinen vaihe ratkesi 1954.
Kahden jatkokilpailun jälkeen muistomerkin toteuttaminen annettiin Aimo Tukiaiselle. Tukiaisen ratsastajapatsaasta tuli yksityiskohtainen ja realistinen. Kun patsas paljastettiin juhlallisesti 1960, sen tyyli koettiin taidemaailmassa vanhanaikaisena ja Tukiainen oli itsekin muissa samanaikaisissa töissään etääntynyt realismista. Suomen marsalkan ratsastajapatsas otettiin kuitenkin myönteisesti vastaan ja se on kestänyt hyvin ajan kritiikin.
Muistomerkki on ollut historiansa ajan vilkkaiden keskustelujen kohteena. Keskustelua on käyty sekä Mannerheimin urasta, merkityksestä että hänen persoonansa poliittisista sitoumuksista. Lähes yhtä paljon kuin Mannerheimista, on keskusteltu veistoksen hevosen piirteistä, askeltamisesta ja siitä, mitä Mannerheimin omaa hevosta se itse asiassa esittää. Mannerheim ehti elämänsä aikana omistaa useita hevosia, joista tiedetään ainakin Talisman, Filip, Neptun, Andermann ja Käthy. Hänen viimeisin ratsunsa Käthy (Kate) oli vielä elossa kun ensimmäinen veistokilpailu julkistettiin. Tukiainen ei kuitenkaan suoranaisesti ikuistanut Käthyä veistokseen, vaikka pitikin tätä veistoksen hevoshahmon lähtökohtana. Nykytaiteen museon rakentaminen muistomerkin vieressä olevalle tontille (1994-) sai aikaan pitkän ja kiihkeän mielipiteiden vaihdon Helsingin asemakaavoittamisen periaatteista, kaupunkikuvan kehittämisestä ja marsalkan patsaaseen ja sen ympäristöön liittyvistä arvostuksista.
Muistomerkki rahoitettiin lahjoituksin ja kansalaiskeräyksellä, jonka tuotto oli niin suuri, että varoilla voitiin ratsastajapatsaan lisäksi ostaa Mannerheimin synnyinkoti Louhisaaren linna Askaisissa. Kartano lahjoitettiin Suomen valtiolle ja siitä tehtiin Museoviraston hallinnassa oleva museo.
Marsalkka Mannerheimin ratsastajapatsas on pronssia ja sen korkeus on punagraniittisen jalustan kanssa 11,7 metriä. Ratsukko on 5,4 m korkea ja jalustan mitat 2,72 x 6,30 x 6,30.
©
Kuvasto
© Helsingin kaupungin taidemuseo
WWW-toteutus: Lasipalatsin Mediakeskus Oy,
Flammable Solutions Oy 2001
|
|
|
|
|
