< edellinen A B C D E F G H I J K L M N O P Q R S T U V W X Y Z Å Ä Ö seuraava >
tekijä Viktor Jansson (1886 - 1958)
 
teos Convolvulus  
kartalla Kaisaniemenpuisto, Kluuvi  
vuosi 1931  
kuvia 1, 2  
Convolvulus on vertauskuvallinen nuorta naista esittävä veistos. Convolvulus on peltokierron eli kansanomaiselta nimeltään elämänlangan kasvitieteellinen nimitys. Viktor Jansson teki vuodesta 1929 lähtien useita nuorta naista esittäviä veistosluonnoksia. Hämeenlinnassa on toinen tähän sarjaan kuuluva teos nimeltään Nuoruus. Yhteistä veistoksille on pyrkimys hienostuneeseen ja puhtaaseen, hieman abstrahoituun muotoon. Convolvuluksessa nainen nostaa kätensä puolittain suojaavaan, osittain siunaavaan eleeseen. Veistosta on pidetty mm. kevään pohjoiseen saapumisen vertauskuvana.

Veistos oli satoa 1930-31 kilpailusta, jonne Helsingin kaupunki kutsui kuvanveistäjiä tarkoituksenaan koristaa kaupunki julkisin veistoksin. Convolvulus on pronssia ja sen korkeus on 240 cm. Patsaan toinen, 120 cm korkuinen versio on Hietaniemen hautausmaan vanhassa osassa Bertel Hintzen haudalla. Convolvulus-veistoksen mallina on ollut kuvanveistäjän tytär Tove Jansson. Jansson aloitti kuvanveistäjän opintonsa Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1903-05, jossa hänen opettajinaan toimivat mm. Viktor Malmberg ja Robert Stigell. Erityisesti Stigellillä oli vaikutusta nuoreen Janssoniin, joka opiskeluaikoinaan myös työskenteli apulaisena opettajansa kivenhakkaamossa ja ateljeessa.

Jansson teki pitkiä opintomatkoja Pariisiin ainakin vuosina 1908-1909 ja 1910-1911 ja tutustui siellä myös tulevaan vaimoonsa Signe Hammarsteniin. Janssonin töitä oli esillä ensimmäistä kertaa vuonna 1908 Suomen taideyhdistyksen kevätnäyttelyssä. Varsinaisena Janssonin läpimurtona on pidetty vuoden 1911 Suomen Taiteilijain näyttelyä, jossa erityisesti taiteilijan Rodin-henkiset eroottiset veistokset herättivät skandaalinomaista huomiota.

Taiteilijauransa aikana Janssonin ilmaisu muuttui klassisesta pelkistetympään suuntaan. Erityisesti 1920-luvun kuluessa Jansson mieltyi ystävänsä Gunnar Finnen tavoin kansainvälisiin virtauksiin, joissa relistisen todellisuudenkuvauksen sijaan pyrittiin modernimpaan ja dekoratiivisempaan ilmaisuun. Jansson ei silti koskaan hylännyt ihmishahmojen kuvaamista.


©  Muu tekijänoikeuden haltija
©  Helsingin kaupungin taidemuseo
WWW-toteutus: Lasipalatsin Mediakeskus Oy,
Flammable Solutions Oy 2001