|
Helsingin kaupungin taidemuseossa Meilahdessa avautuu näyttely Ilon Wiklandin (s. 1930) tuotannosta 1950-luvulta nykypäivään. Wikland on tullut tunnetuksi Astrid Lindgrenin rakastettujen satukirjojen, kuten Ronja ryövärintyttären, Veljeni Leijonamielen, Katto-Kassisen, Melukylän lasten, Lotan ja Marikin kuvittajana. Näyttelyssä on esillä n. 170 alkuperäisteosta, joista pääosan Wikland on tehnyt Lindgrenin satuihin sekä itse kirjoittamiinsa lastenkirjoihin. Näyttelytilassa on myös Katto-Kassisen huone ja Katto-Kassisen talo, jossa lapset voivat vierailla. Lisäksi kävijöillä on mahdollisuus tutustua viime vuonna valmistuneen Katto-Kassinen animaatioelokuvan tekemiseen, ja tehdä itse animaatioita!
Virolaissyntyinen Ilon Wikland lähti 14-vuotiaana sotaa pakoon Ruotsiin, jossa hän edelleen asuu ja työskentelee. Hän tutustui 23-vuotiaana Astrid Lindgreniin, joka etsi kuvittajaa teokselleen Mio, poikani Mio. Siitä alkoi yli neljä vuosikymmentä kestänyt ystävyys ja yhteistyö, jonka aikana Wikland loi henkilöhahmot ja tapahtumapaikat Lindgrenin lukuisiin kertomuksiin.
Lindgrenin teosten lisäksi Wikland on kuvittanut myös lukuisia muita kirjoja, joista uusin on valmistunut vuonna 2002. Maarja Taalgren tekstiin pohjautuva teos Babianen i Munthes trädgård kertoo ruotsalaisesta taiteilijoita tukeneesta lääkäristä Axel Munthesta (1857-1949), jonka tuttavapiiriin kuului mm. kuvataiteilija Carl Larsson. Meilahden näyttelyssä on esillä myös Sammeli-koirasta kertovien teosten kuvituksia, joihin Wikland on itse tehnyt myös tekstin. Eräs taiteilijalle itselleen merkittävä teos on vuonna 1995 ilmestynyt omaelämäkerrallinen Den långa, långa resan (teksti Rose Lagercrantz). Se kertoo pienen Ilonin matkasta pakolaisena Virosta Ruotsiin vuonna 1944.
Wikland sekoittaa kuvituksissaan fantasiaa ja todellisuutta. Neljä tytärtä ja kymmenen lastenlasta ovat inspiroineet monia Wiklandin luomia henkilöhahmoja. Myös virolaiset maisemat näkyvät Wiklandin tuotannossa; Ronja ryövärintyttären koti Matiaksenlinna muistuttaa lapsuuden maisemien vanhaa linnaa Haapsalussa ja Sammeli-kirjoissa näkyvät Tallinnan tutut keskiaikaiset tornit ja torit. Katto-Kassiselle taas löytyi esikuva Pariisin halleilta. Siellä Wikland näki pienen pullean ruutupaitaan ja sinisiin housuihin pukeutuneen miehen työntävän hedelmäkärryjä. Siinä oli ilmiselvä Katto-Kassinen!
Näyttelyn on järjestänyt Millesgården, Ruotsi. Näyttelyn pääyhteistyökumppani on Hufvudstadsbladet.
Opastukset: Ilmaiset yleisöopastukset suomeksi keskiviikkoisin klo 17 ja sunnuntaisin klo 14; ruotsiksi sunnuntaisin klo 15. Opastilaukset muina aikoina p. (09) 310 87003.
Työpajat: Koululaisille, päiväkotiryhmille ja perhetapahtumiin osallistuville järjestetään animaatiotyöpajoja. Aikavaraukset ja tiedustelut: museolehtori Kaisa Kettunen p. (09) 310 87054, 050 354 9018.
|
